<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Pirkanmaa Turvallisuus 21.4.2023

Kevät tuli rytinällä ja toi mukanaan jokakeväiset maastopalot – Pirkanmaalla paloja jo sama määrä kuin viime huhtikuussa

Kevään ja kesän kuivuudesta riippuen Suomessa roihuaa vuosittain 2 000 – 4 000 maastopaloa. Paloista kaksi kolmesta on ihmisen toiminnasta aiheutunutta. Tahallaan paloja sytytetään joka vuosi muutama sata, mutta valtaosa maastopaloista aiheutuu vahingossa tai varomattomuuden vuoksi.

Kevät on maasto- ja ruohikkopalojen aikaa. Lumen alta paljastuu edellisvuoden kuivunutta ruohikkoa, joka syttyy herkästi palamaan. Lähes puolet Pirkanmaalla viime vuonna syttyneistä maastopaloista syttyi huhti-toukokuussa, käy ilmi Pelastustoimen onnettomuustilastosta . Maastopaloissa vuosittainen vaihteluväli on suurta kevään kuivuudesta riippuen. Vuosina 2019-2021 Pirkanmaalla syttyi keskimäärin 226 maastopaloa. Viime vuonna maastopaloja oli 156. LähiTapiolan teettämän kyselyn (*) mukaan pirkanmaalaisista kotitalouksista 12 % on ollut tilanteessa, jossa ulkotiloissa syttyi tulipalo. Tulipalon lähteenä on ollut esimerkiksi nuotio, ulkotuli, grilli, savustin tai risujen poltto.

Tänä vuonna kevät tuli rytinällä maaliskuun lopun lumimyräkän jälkeen ja on ollut toistaiseksi lämmin ja kuiva. Kaunis kevätsää houkuttaa nyt siivoamaan pihoja. Syksyn ja talven jäljiltä kerätään risut pois ja haravoidaan lumen alle jääneet lehdet. Mutta mitä tehdä haravointijätteelle? Moni innostuu polttamaan risuja ja lehtikasoja. Huolimaton risujen ja roskien poltto voi kuivan ja tuulisen sään vuoksi ryöstäytyä helposti käsistä ja aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vahingot. Huhtikuun alun aikana Pirkanmaalla on jo syttynyt 12 maastopaloa. Polttamiselle suositeltava vaihtoehto on risujen ja lehtien kompostointi tai hakettaminen.

- Oma varomattomuus voi aiheuttaa esimerkiksi oman tai naapurin talon tulipalon. Vuosien saatossa LähiTapiolalle ilmoitetuista tulipalovahingoista käy ilmi, että roskien polton ja kulottamisen yhteydessä on tosiaan palanut oma talo, piharakennuksia, venevaja, vene, puutarhatyökaluja, ruohonleikkuri, naapurin halot ja rangat, puhelinpylväät pellolla. Onpa risukasaan polton yhteydessä liekkeihin pudonnut myös kännyköitä ja silmälaseja. Myös LähiTapiola Pirkanmaalle on ilmoitettu runsaasti esinevahinkoja kulottamisen ja roskien polton yhteydessä, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan korvaustoiminnasta ja liiketoiminnan tuesta vastaava johtaja Antti Määttänen .

- Bensiinin käyttö risukasan polton yhteydessä on täysin järjetöntä ja siitä aiheutuu vuosittain useita palovammoja sytyttäjälle. Kulottamisessakin on sattunut jopa kuolemaan johtaneita henkilövahinkoja. Kulottaminen on vaativaa työtä, jota ei kannata tehdä ilman riittäviä varotoimia ja osaamista. Myös oma varustus pitää olla asianmukainen. Ei pelastuslaitoskaan toimi kuloalueella tuulipuvuissa, Määttänen lisää.

Pahimmat riskit maastopalon syttymiselle

  1. 1.

    Tupakka
    Liikkuvasta autosta heitettävä palava tupakka on yksi maastopalojen lähde. Tupakasta palo alkaa kyteä tien vieressä ja saa aikaan maasto- ja ruohikkopaloja.

  2. 2.

    Grillaaminen
    Huolimaton grillaaminen on aiheuttaa pahoja paloja, oli se sitten iltanuotioita, retkeilijöiden grillauksia tai kertakäyttögrillejä puistoissa. Kertakäyttögrilli näyttää usein sammuneelta, mutta todellisuudessa se pysyy pitkään kuumana. Jos ei ole vettä sammuttaa grilliä ja kertakäyttögrillin jättää luontoon, grilli ei itsekseen sammu nopeasti ja voi sytyttää nurmikon. Asiaa ei välttämättä auta, että kertakäyttögrillin jättää kiven päälle. Kyseisellä hetkellä ei ehkä tuule, mutta tunnin kuluttua tuuli voi nousta. Tuuli voi heittää grillin luontoon ja siitä lähteä liikkeelle maastopalo.

  3. 3.

    Roskienpoltto
    Jos roskien poltto kestää monta tuntia ja tuuli nousee, tilanne voi kääntyä nopeasti vaaralliseksi.

  4. 4.

    Kulotus
    Heinikon kulotuksesta leviää paljon maastopaloja. Kulotuksesta karkaa palon alkuja maastoon. Jos ei ole varmistauduttu riittävästi, eikä ole vesiletkuja, alkusammutusvälineitä eikä vahteja tarpeeksi, vahinko voi käydä nopeasti ja yllättäen.

Risujen poltto vaatii huolellisuutta


Jokaisen tulee olla huolellinen ja varovainen tulipalonvaaran ja vahingon välttämiseksi. Erityisesti kuivat olosuhteet ja tuuli lisäävät tulipalon leviämisriskiä. Ilmatieteenlaitoksen voimassa olevat varoitukset tulisi aina varmistaa, koska metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen on kiellettyä. Avotulella tarkoitetaan esimerkiksi nuotiota sekä muuta tulen käyttöä, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi. Myös kertakäyttögrillin käyttö katsotaan avotulen teoksi.

Haja-asutusalueella risujen ja lehtien polttamisessa on oltava erityisen huolellinen ja varovainen. Risujen polttamisesta ja muusta tulenteosta tulee laatia pelastuslaitokselle tulentekoilmoitus, mikäli poltosta aiheutuva savumuodostus on runsasta.

Useiden kuntien taajama-alueilla on risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä ja muussa vastaavassa astiassa kokonaan kielletty. Polttamisen luvallisuus tulee varmistaa oman kunnan ympäristö- tai jätehuoltoviranomaiselta.

Huomioi nämä ennen risujen ja lehtien polttamista:

  • Polttoa ei saa suorittaa rakennusten tai sähköjohtojen lähellä.

  • Varaa sammutusvälineitä riittävästi jo ennen sytytystä, vesiletkua tai vedellä täytettyjä ämpäreitä, myös tulen leviämisen estämiseksi. Yksi käsisammutin ei riitä.

  • Tulta ei saa jättää vartioimatta, tuuli voi aiheuttaa äkillisen leviämisen. Sammuta erittäin huolellisesti.

  • Ota huomioon, etteivät savukaasut aiheuta haittaa ympäristölle tai naapureille – kysy ennen sytytystä.

  • Polttamisen sijaan ympäristö- ja jätehuoltoviranomaiset suosittelevat risujen ja kasvijätteen kompostoimista omalla pihamaalla tai risujen ja kasvijätteiden toimittamista jäteasemalle.

  • Jätteiden polttaminen on kokonaan kielletty. Kunnalliset ympäristö-/jätehuoltomääräykset kieltävät jätteen polttamisen.

  • Kannattaa tarkistaa mökkikunnan säädökset, jotka voivat olla erilaiset kuin asuinkunnassa.

  • Kunnalliset määräykset voivat edellyttää, että risujen ja hakkuutähteiden hävittämisestä polttamalla muualla kuin taajama-alueella on ilmoitettava ympäristö- tai jätehuoltoviranomaiselle ennen polttoon ryhtymistä. Se voi olla myös kokonaan kiellettyä.

Lähteet:


Pelastustoimi.fi
Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmä
Tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut.
Pelastustoimen taskutilasto

(*) LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 4.1.–30.1.2023 välisenä aikana kaikkiaan 5 567 suomalaista. Pirkanmaalla kerättiin 348 haastattelua LähiTapiola Pirkanmaan toimialueella (Hämeenkyrö, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Virrat, Ylöjärvi). Kyselyyn vastanneet edustavat 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Kyselyn toteutti Kantar Public ja sen virhemarginaali on noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja alueellinen otos Pirkanmaalla +/- 5,2 prosenttiyksikköä.