<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Lappi Turvallisuus 20.12.2022

Syy löytyy ratin ja penkin välistä – liikenneonnettomuuksien taustalla usein inhimillinen tekijä

Suomen teillä menehtyy vuosittain yli kaksisataa henkilöä ja loukkaantuu useita tuhansia. Usein liikenneturvallisuutta vaarantaa inhimillinen riskitekijä, kuten kuljettajan ajokyky ja ajotaidot, asenne ja riskinotto sekä ajokuntoon vaikuttavat seikat, kuten terveys, vireystila tai päihteet. Rattiin noustaan, vaikka ajokykyä heikentää kiihtynyt mielentila tai jopa päihteet, selviää LähiTapiolan kyselystä.

Liikennekuolemien ja -loukkaantumisten määrä on laskenut merkittävästi 1970-luvun synkimmistä vuosista, mikä johtuu niin autojen turvallisuuden ja liikenneinfran kehittymisestä kuin sääntelyn ja valvonnan muutoksista. Tieliikenteessä kuolee kuitenkin edelleen yli 200 ihmistä vuosittain.

-Jokainen menetetty ihmishenki liikenteessä on liikaa, mutta julkisessa keskustelussa unohtuu usein loukkaantuneiden suuri määrä. Liikenteessä loukkaantuu vuosittain tuhansia henkilöitä, karkeasti joka kymmenes vakavasti. Esimerkiksi vakavalla loukkaantumisella ja työkyvyn menetyksellä on nuorelle ihmiselle elämänmittaiset vaikutukset. Korvaussumma voi nousta yli miljoonaan euroon, mutta tällaisia tilanteita varten liikennevakuutus on olemassa, sanoo korvausjohtaja Janne Koskela LähiTapiola Lapista.

Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain tyypillisesti noin 18 000 liikenteen henkilövahinkoa. Vuonna 2020 liikennevahinkojen määrä väheni selvästi koronapandemian aikana vähentyneen liikenteen takia. Kun vuonna 2019 liikennevakuutuksesta maksettiin henkilövahinkokorvauksia noin 23 000 henkilölle, vuonna 2020 korvauksia sai runsaat 19 200 henkilöä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan vuonna 2020 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa 88 prosentissa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä. Tilastot julkaisevan Onnettomuustietoinstituutti OTIn mukaan kuljettajan tilaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä, arvioitiin olleen mukana 64 %:ssa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Muita kuljettajaan liittyviä taustariskejä ovat esimerkiksi ennakointiin ja ajonopeuteen liittyvät tekijät.

Inhimilliset riskitekijät liikenteessä käyvät ilmi myös LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -tutkimuksesta. Lappilaisista vastaajista noin kolmannes (32 %) on ollut lähellä nukahtaa rattiin ja noin neljännes (23 %) ajanut kiihtyneenä tai muussa voimakkaassa mielentilassa. Peräti 17 prosenttia vastaajista on ollut päihtyneen kuljettajan kyydissä tai ajanut itse päihtyneenä.

-Inhimillinen tekijä on liikenteessä aina läsnä. Autot ja liikennejärjestelmä kehittyvät koko ajan, mutta kuljettajaan liittyviä riskejä ne eivät voi täysin poistaa, Koskela sanoo.

Joka kolmannessa kuolonkolarissa päihteet mukana

Arjen katsaus -kyselyn mukaan yllättävän moni on ollut päihtyneen kuljettajan kyydissä tai ajanut itse päihtyneenä. Kyselyyn vastanneista lappilaisista yhdeksän prosenttia on ollut päihtyneen kuljettajan kyydissä ja kahdeksan prosenttia on ajanut autoa päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihtymys on johtunut esimerkiksi alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytöstä.

OTIn tuore Päihderaportti antaa kuvaa päihteiden roolista kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2016–2020. Yli joka kolmas (36 %) kuolemaan johtaneista onnettomuuksista oli päihtyneen kuljettajan aiheuttama. Useimmiten näissä onnettomuuksissa menehtyi kuljettaja itse. Muut menehtyneet olivat saman ajoneuvon kyydissä tai yhteenajossa vastapuolena olleessa ajoneuvossa.

Päihtyneistä kuolonkolareiden aiheuttajakuljettajista joka toinen (53 %) oli pelkän alkoholin vaikutuksen alainen. Toinen puoli kuljettajista oli huumeen, ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneen lääkeaineen tai useamman päihteen yhteisvaikutuksen alaisia. Sekä OTIn tilastoimissa kuolonkolareissa että viranomaisten tietoon tulleissa rattijuopumuksissa on aiempaa enemmän huumekuskeja. Tämä peilaa lisääntynyttä huumausaineiden käyttöä ja toisaalta parantuneita valvontakeinoja. Useimmissa onnettomuuksissa näkyy kuitenkin edelleen alkoholi, mutta myös sekakäyttö on yleistä. Lapissa tilastoitiin vuonna 2021 yhteensä 786 rattijuopumusta.

-Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, millaisessa kunnossa lähtee rattiin. Lisäksi on tärkeää puuttua, jos huomaa ettei toinen ole ajokuntoinen, Koskela muistuttaa

Kiihtymys ja tunnereaktiot riskejä liikenteessä

Voimakas tunnereaktio liikenteessä voi johtua hyvin monesta syystä. Se voi olla ärtymystä toisen tiellä liikkujan tekemisistä tai järkytys juuri koetusta vaaratilanteesta. Toisaalta taustalla voi olla myös täysin liikenteen ulkopuolinen asia: kuljettaja on voinut esimerkiksi juuri kuulla tai kokea jotain merkittävää tai kohdata haasteen henkilökohtaisessa tai työelämässä. Arjen katsaus -kyselyn mukaan 23 prosenttia lappilaisista on ajanut hyvin kiihtyneenä tai voimakkaassa tunnetilassa. Joka kymmenes (10 %) taas on ollut sellaisen kuljettajan kyydissä, jonka ajokyky on heikentynyt kiihtymyksen tai muun voimakkaan tunnereaktion takia.

Myös stressi voi heijastua ajokykyyn. Loppuvuosi on monella sekä töissä että vapaalla kiireistä aikaa. Sukkuloimme työn ja harrastusten välillä, istumme välillä ruuhkassa – ja joulunvalmistelukin lähestyy.

-Liikenteessä emme koskaan voi täysin tietää, missä kunnossa vastaantulijat ovat. Siksi on tärkeä huolehtia omasta ajokyvystä ja keskittyä ajamiseen, jotta voi mahdollisuuksien mukaan reagoida yllättäviin tilanteisiin, Koskela sanoo.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Lapin toiminta-alueelta vastaajia oli 182. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Lapin alueella noin +/- 7,2 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:
Janne Koskela, korvausjohtaja, LähiTapiola Lappi, puh. 040 563 5051, janne.koskela@lahitapiola.fi

Tilanteet, joihin on joutunut liikenteessä

Lähde: Arjen katsaus -kysely 2022, LähiTapiola, Kantar TNS