Hirvieläinten metsästys on jo alkanut, hirvijahti täyteen vauhtiin lokakuussa - kolarin riski suurin marraskuussa

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14 000 riistaeläinonnettomuutta, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilta maata. Pirkanmaa on riistaeläinonnettomuuksien määrässä maakunnista kolmantena.

Eteläisessä Suomessa korostuu peura- ja kauriskolareiden riski. Pirkanmaalla on yleistynyt erityisesti metsäkaurisonnettomuuksien määrä. Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamien ja eläinkolareissa sattuneiden henkilövahinkojen määrä on noin kaksinkertaistunut 2010-luvulla, selviää OTIn Liikennevahinkoraportilta. Tämä peilaa sitä, että valtaosa loukkaantumisista on lieviä – ne eivät ole tulleet poliisin tietoon, eivätkä näin ollen päädy myöskään Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoon.

- Kaskovakuutuksista korvaamme asiakkaillemme vuosittain satoja hirvieläinkolareista aiheutuneita vahinkoja. Korvausmäärät ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet lähes 40 prosenttia ja korvaussumma menee vuosittain yli miljoonan euron. Suuri kolaririski on tyypillisesti siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kuten Turun, Porin ja Lahden valtateillä, kertoo korvausjohtaja Tapio Kärkelä LähiTapiola Pirkanmaalta.

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilasto avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Valtaosa törmäyksistä tapahtuu yleisten hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa. Hirvieläinkolarit on onneksi kahtena viime vuonna saatu Pirkanmaalla laskuun, erityisesti valkohäntäpeurojen ja hirvien kolarit ovat vähentyneet. Metsäkaurisonnettomuudet ovat kasvaneet joka vuosi kuluneen viiden vuoden aikana.

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuusraportin mukaan Pirkanmaan kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 815 valkohäntäpeura-, 641 metsäkauris- ja 108 hirvionnettomuutta. Nousua on erityisesti tapahtunut metsäkaurisonnettomuuksissa viimeisen viiden vuoden aikana.

Jos Suomen kunnat laittaa TOP 10 -järjestykseen niissä sattuneiden hirvieläinkolareiden määrän mukaan, Sastamala on neljäntenä 10 kunnan kärjestä. Jos kunnat laitetaan järjestykseen valkohäntäpeura-onnettomuuksien mukaan, kärkeen nousee Pirkanmaalta kaksi kuntaa. Sastamala oli koko maan tilastoissa kuudes 198 valkohäntäpeuraonnettomuudella ja Urjala yhdeksäs 164 onnettomuudella. Metsäkauris-onnettomuuksien määrässä Tampere oli yhdeksännellä sijalla 108 metsäkaurisonnettomuudella. Hirvikolarimäärissä Pirkanmaalta ei nouse yhtään kuntaa kymmenen kunnan joukkoon, Nokia on kolmastoista 16 hirvionnettomuudellaan.

- Suosittelen suhtautumaan hirvi-, peura- ja kaurisvaarasta varoittaviin liikennemerkkeihin vakavuudella, sillä vaikka törmäys ison hirven kanssa todennäköisemmin johtaa loukkaantumisiin, myös peura- tai kauriskolareissa tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja. Eläinkolareihin voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta, sanoo Tapio Kärkelä.

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten marraskuussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä myös ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia.

Hirven, valkohäntäpeuran, metsäkauriin ja kuusipeuran vahtimismetsästys alkoi jo 1.9. Vahtimismetsästyksessä eläinten ajaminen ja koiran käyttäminen on kiellettyä. Hirven osalta vahtimismetsästys on rajoitettu pelloille. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa Pirkanmaalla 8.10.2022 ja päättyy koko maassa 15.1.2023. Valkohäntäpeuran varsinainen metsästysaika alkaa koko maassa 24.9. ja päättyy 15.2.2023. Metsäkaurista saa metsästää koko maassa 1.9. – 15.2, mutta ajavaa koiraa saa käyttää vasta 24.9.2022 alkaen.

- Metsästys kannattaakin aloittaa heti syyskuun alussa alkavalla vahtimismetsästyskaudella. Vahtimismetsästyksen tavoitteena on lisätä alkusyksyn peura- ja kaurissaalista, jolloin eläimiä on liikenteessä vähemmän loppusyksyllä, jolloin onnettomuusriskitkin korostuvat, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksen tiedotteessa.