Kysely: moni Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla huolissaan kodin paloriskeistä
Merkittävä osa pohjois- ja keskipohjalaisista kokee tulipalon suurimmaksi kodin vahinkoriskiksi, selviää LähiTapiolan kyselystä. Energiakriisin myötä lisääntyvä puunpoltto voi lisätä vaaratilanteita, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Kaikkien kotoa ei kuitenkaan löydy esimerkiksi toimivaa palovaroitinta.
Tulipalot ja vuodot huolestuttavat laajalti pohjois- ja keskipohjalaisia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. LähiTapiola Pohjoisen alueen vastaajista 42 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta ja 40 prosenttia vuodosta tai muusta vesivahingosta. Tuloksissa tulipalot nousevat selvästi suuremmaksi koetuksi vahinkoriskiksi kuin esimerkiksi asuntomurto, varkaus tai myrskyn aiheuttamat vahingot.
- Valtaosa kotivakuutuksesta korvaamistamme vahingoista on erilaisia irtaimistovahinkoja, mutta on tietysti täysin ymmärrettävää, että palot ja vuodot huolettavat ihmisiä eniten. Omalle kohdalle sattuessa esimerkiksi tulipalo voi olla kokemuksena hyvin raskas. Rakennuspaloista maksamamme kymmenien ja jopa satojen tuhansien eurojen korvaukset kertovat siitä, miten suurta vahinkoa tuli voi aiheuttaa. Palojen ehkäisy on tietysti tärkeintä ihmishenkien suojelemiseksi, sanoo korvausjohtaja Ilkka Herva LähiTapiola Pohjoisesta.
Pelastustoimen tilastojen mukaan palokunnat saavat vuosittain hälytyksen noin 3 000:een asuin- ja vapaa-ajanrakennusten paloon. Yleisimmät syttymissyyt rakennuspaloissa ovat ruoanlaitosta sekä erilaisista koneista ja laitteista alkunsa saaneet palot. Kuitenkin myös esimerkiksi tulisijoista ja savuhormeista saa vuosittain alkunsa noin 600 rakennuspaloa, kertoo pelastustoimi.
- Aina kun tulen kanssa ollaan tekemisissä, on tulipalon mahdollisuus olemassa. Se kannattaa pitää mielessä etenkin nyt syksyn kylmetessä ja lämmityskauden alkaessa. Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskulut ovat saaneet monet hamstraamaan polttopuita ja lisäämään puunpolttoa. Onkin tärkeää tiedostaa tulisijan paloriskit, jotta vältymme lisääntyneiltä tulipaloilta.
Kestääkö takkasi kovaa lämmitystä? Nuohous auttaa ehkäisemään paloja
Jos ottaa pitkään pois käytöstä olleen tulisijan taas käyttöön, on hyvä muistaa muutama asia. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, se tulee jo lainkin mukaan nuohota. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.
Nuohooja poistaa tulisijaan ja hormeihin kertyneet noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja. Samalla nuohooja myös tarkistaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan havaita ajoissa palovaaraa aiheuttavat viat.
- Nuohousta koskeva lainsäädäntö muuttui pari vuotta sitten, ja nykyisin kiinteistön omistajan tulee itse muistaa tilata kotiinsa tai mökilleen nuohooja. Tätä eivät kaikki välttämättä vielä muista, arvelee Herva.
Ennen vuotta 2019 Suomessa oli voimassa piirinuohousjärjestelmä, mitä kautta nuohous toteutettiin alueittain. Sittemmin nuohouspalvelut avautuivat kilpailulle.
- Tärkeää on myös tuntea oma tulisijansa. Esimerkiksi monissa uudemmissa omakotitaloissa on kamiinatyylisiä ”tunnelmatakkoja”, joita ei ole tarkoitettu jatkuvaan lämmitykseen. Jos niitä nyt aletaan käyttää enemmän, saattaa esimerkiksi valmishormi ylikuumeta ja aiheuttaa syttymisriskin välipohjien tai katon läpivienneissä. Ennen lämmitystapojen muuttamista onkin turvallisinta kaivaa takan käyttöohje esiin ja varmistaa, kuinka suurta polttomäärää ja -tahtia tulisija kestää.
Malttia lämmityskauden alussa – kaikilla ei palovaroittimet kunnossa
Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.
- Vanhat hyvät turvallisuusvinkit pätevät edelleen: avaa tulisijan pellit ajoissa, polta vain kuivaa puuta ja seuraa, että hormi lähtee vetämään. Alussa tulipesää ei kannata latoa puita täyteen, vaan aloittaa esimerkiksi yhdellä kolmasosalla pesän tilavuudesta olevalla määrällä, sanoo Herva.
Tulipalojen ehkäisemiseksi lämmityskauden alussa kannattaa myös tarkistaa, että kodin palovaroittimet ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin tänä vuonna myös, kuinka suomalaiset ovat varautuneet kotona syttyvän tulipalon varalle.
LähiTapiola Pohjoisen alueen asukkaista 82 prosenttia kertoo, että heillä on kotona toimiva palovaroitin. Noin puolelta löytyy sammutuspeite ja yhdeltä neljäsosalta käsisammutin – ja he myös arvioivat osaavansa niitä tarpeen tullen käyttää.
- Jos tulipalo syttyy, ensihetket ovat alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palonalun, vaikka ei itse olisi tilassa.
Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Muista nuohous. Vuoden 2019 nuohousuudistuksesta sekä nuohoojan tilaamisesta voit lukea lisää esimerkiksi sisäministeriön sivuilla. Nuohouksella voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
Oletko siirtynyt tekemään etätöitä mökiltä käsin? Tällöin vapaa-ajan asunnon tulisija voi olla tarve nuohota useammin kuin kolmen vuoden välein, jos tulia on pidetty paljon.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä kannattaa käsitellä varoen.
Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa ja sulje ne vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin estetään häkän ja pienhiukkasten pääsyä huonetilaan. Häkä eli hiilimonoksidi on suurissa määrin ihmiselle hengenvaarallinen kaasu, jota ei voi aistein havaita.
Varmista, että palo- ja mahdolliset häkävaroittimet toimivat.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Pohjoisen toiminta-alueelta vastaajia oli 340. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Pohjoisen alueella noin +/- 5,3 prosenttiyksikköä.