Millaista osaamista työelämässä vaaditaan tulevaisuudessa?
Työelämä muuttuu hurjaa vauhtia. Toimintaympäristöt digitalisoituvat ja osaajat haluavat työltään monipuolisuutta ja merkityksellisyyttä. Jatkossa perustaitoihin kuuluvat oman työn muutoksen hallinta ja toteuttaminen sekä osaamisen kehittäminen, sanoo Ammatinedistämissäätiö AEL:n projektijohtaja Kari Kaihonen.
Työelämän osaamisvaatimukset ovat nousseet etenkin digitalisaation myötä ja yhä useammalla työntekijällä on haasteita täyttää näitä odotuksia ja osaamisvaatimuksia. LähiTapiolan pitkäaikainen kumppani Ammattienedistämissäätiö AEL sr juhlii tänä vuonna sataa vuottaan suomalaisen koulutuksen edelläkävijänä. Ammatti- ja täydennyskouluttajana toiminut AEL suuntaa kohti seuraavia vuosikymmeniä yleishyödyllisenä apurahasäätiönä. Myös tulevaisuudessa jatkuva oppiminen korostuu.
- Haasteena ja lähtökohtana tulevaisuuden osaamiselle on koko ajattelutapamme muuttaminen. Jokainen on vastuussa oman osaamisen ja ajattelutavan kehittämisestä, sanoo Ammatinedistämissäätiö AEL:n projektijohtaja Kari Kaihonen.
- Työhön liittyvä viestintä hajoaa useaan eri kanavaan ja informaation jakaminen sekä vastaanottaminen pirstaloituu. Vaarana on, että samalla työn tekeminen ja keskittyminen pirstaloituvat. Digitaitojen lisäksi tarvitsemme aikaa ja kykyä hallita jatkuvasti kehittyviä digitaalisia viestintäkanavia sekä teknologioita, huomauttaa Kaihonen.
Muutos tuo mukanaan mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia, mutta niiden omaksuminen vie aikaa.
- Digiosaaminen jää usein pinnalliseksi, jos työkaluja ei osata käyttää tehokkaasti. Esimerkiksi Teamsin ja Outlookin ominaisuuksia ei hyödynnetä riittävästi.
Mikä osaajia motivoi nykyajan työelämässä?
Työntekijöiden kokemukset työn merkityksellisyydestä ovat nousseet keskiöön keskustelussa, jossa pohditaan työelämän murrosta.
- Myös työn merkitykselliseksi kokeminen edellyttää työn hallittavuutta ja viestien selkeyttämistä monikanavaisessa digiympäristössä. Muutos ei ole ainoastaan sen johtamista, vaan myös sen toteuttamista. Jokaisella tulisi siis olla muutoskykyä omien työtehtäviensä osalta, kuvailee Kaihonen.
Erityisesti nuoria voidaan pitää tulevaisuuden tekijöinä. Kaihosen mukaan nuoret odottavat työelämältä pääosin samoja asioita kuin muutkin.
- Kaikkien odotusarvot hyvälle työpaikalle ja työtehtävälle ovat nousseet vuosien kuluessa. Tärkeimpiä motivoivia asioita ovat kuitenkin edelleen työn merkityksellisyys ja arvostus, selkeät tavoitteet sekä riittävä vastuu ja vapaus oman työtehtävän toteuttamiseen. Nämä edellyttävät kuitenkin myös työn metataitojen eli työelämätaitojen kehittämistä kaikilla organisaation tasoilla.
Ammatinedistämissäätiön rooli tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäjänä
AEL on aiemmin keskittynyt lähinnä teknisen osaamisen kehittämiseen. Yritysten kilpailukyky muodostuu kuitenkin teknisen osaamisen lisäksi motivaatiosta ja organisaation yhteistyökyvystä.
- Säätiön tehtävä on luoda menestystä suomalaiseen elinkeinoelämään ja edistää yhteiskuntamme kilpailukykyä. Ensimmäiset sata vuotta toimimme kouluttajana, joka toi uusinta osaamista suomalaisille työpaikoille. Nyt alamme nostaa esiin kaikkea sitä tietoa, taitoa, kokemusta ja näkemystä, jota organisaatioilla itsellään on, AEL-säätiön hallituksen puheenjohtaja Anneli Karhula sanoo.
Ammattienedistämissäätiö AEL sr juhlii tänä vuonna sataa vuottaan suomalaisen koulutuksen edelläkävijänä. Samalla se aloittaa uuden elämän yleishyödyllisenä apurahasäätiönä, joka tukee yritysten ja julkisten organisaatioiden innovatiivisia hankkeita sekä niiden tehokasta ja laaja-alaista hyödyntämistä. Säätiön tavoitteena on jakaa apurahoja 150 000–250 000 euroa vuodessa. Apurahojen hakuaika on 8.6.-31.8.2022. LähiTapiola onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan satavuotisjuhlan kunniaksi ja toivottaa menestystä myös seuraavalle satavuotistaipaleelle!