Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola LappiElämänturva2.6.2022

Veneily vetää, vahinkojen määrä kasvussa – varo ainakin kareja, varkaita ja palovaaraa

Lämpimät kesät ja kotimaahan korona-aikana keskittynyt vapaa-ajanvietto ovat lisänneet veneilyn suosiota. Samalla kasvaa myös veneillessä sattuvien vahinkojen määrä. LähiTapiolan tilastojen mukaan veneitä vahingoittuu etenkin pohjakosketuksissa ja törmäyksissä, mutta myös myrskyn, palon ja varkauden riskeihin on hyvä varautua.

Vesillä liikkujien määrä kasvoi lämpimänä viime kesänä, ja venekauppa on edelleen jatkunut vilkkaana kahden koronavuoden jälkeen. Traficomin tilastojen mukaan vesikulkuneuvojen määrä rekisterissä kasvaa. Myös käytetyille veneille on riittänyt ostajia, ja samaan aikaan vuokraveneily on yleistynyt. Kaikkiaan veneilyn suosiota on kasvattanut kotimaassa ja mökeillä vietetty aika.

Lisääntynyt vesillä liikkuminen näkyy myös vakuutusyhtiöissä. LähiTapiolan tilastojen mukaan yli puolet kaikista venevakuutuksesta korvatuista vahingoista liittyy veneillessä sattuneisiin virheisiin, kuten karilleajoihin ja pohjakosketuksiin tai törmäyksiin esimerkiksi laituriin.
- Valtaosa korvaamistamme vahingoista sattuu moottoriveneille, mutta nyt on kasvanut myös vesiskoottereiden vahinkojen määrä, mikä peilaa niiden kasvavaa suosiota. Tyypillisesti näin kauden alussa sattuu vahinkoja veneiden kuljetuksessa ja vesillelaskussa, kertoo LähiTapiolan Lapin korvausjohtaja Janne Koskela.

Valtaosa Suomen ja myös Lapin vesillä liitävistä veneistä on moottoriveneitä. Traficomin mukaan niitä oli rekisteröity tämä vuoden alussa reilu 204 000, kun esimerkiksi purjeveneitä oli rekisterissä vajaat 15 000 ja vesiskoottereita runsaat 9 600. Vesijettien määrä on kasvanut 1500 tahtia vuositasolla. Valtaosaa pienistä veneistä, kuten mökkikäyttöisistä soutuveneitä, ei tarvitse rekisteröidä.

Tuli voi tehdä tuhoa myös veden keskellä

Veneen ajossa ja siirroissa sattuvia vahinkoja voidaan ehkäistä huolellisuudella, maltilla ja hyvillä veneilytaidoilla. Veneen omistajan on kuitenkin hyvä tiedostaa myös muut veneilijän riskit. LähiTapiolalle ilmoitetaan vuosittain satoja rikoksiin, kuten varkauksiin ja murtoihin, liittyviä vahinkoja. Lisäksi venepaloja tapahtuu kymmeniä vuosittain.

- Veneessä syttyvä palo saa usein alkuunsa moottoritilasta. Kun veneessä syttyy vesillä palo, ei siinä välttämättä ole muuta tehtävissä kuin pelastautua veteen. Etenkin lasikuituvene saattaa leimahtaa tuleen hyvin nopeastikin. Pieniä palonalkuja varten moottoriveneessä kannattaa kuitenkin olla käsisammutin, jonka käyttöä on harjoitellut ennalta, sanoo Koskela.

Varkausvahingot painottuvat bensa-, perämoottori- ja elektroniikkavarkauksiin. Arvokkaita laitteita ei siis kannata jättää pitkäkyntisten ulottuville, vaan lukita ne veneessä tai siirtää lukittuun tilaan. Mahdollisuuksien mukaan venettä kannattaa myös säilyttää valaistulla tai vartioidulla alueella.

- Koko venettä harvemmin varastetaan, koska sen siirtäminen maitse on hankalaa ja Suomessa myös venerekisteröinti ehkäisee venevarkauksia. Venettä ei kuitenkaan kannata säilyttää varkaille lähtövalmiina trailerilla. Lisäksi veneestä, perämoottorista ja mahdollisista laitteista kannattaa aina ottaa tunnistetiedot talteen.

Vakavat onnettomuudet kasvussa? Tarkkana vesillä

Kaikkein vakavimpien eli kuolemaan johtaneiden vesiliikenneonnettomuuksien määrä kasvoi Traficomin ennakkotietojen mukaan viime vuonna. Onnettomuuksissa menehtyi 37 henkilöä, mikä oli 9 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lapin maakunnan alueella menehtyi viime vuonna viisi henkilöä. Suurin osa hukkumisista liittyi soutuveneen tai pienen moottoriveneen kaatumiseen tai kallistumiseen.

- Maltin, ennakoinnin ja pelastusliivien käytön merkitystä ei voi vesillä liikkuessa koskaan korostaa liikaa. Vesillä voi myös olla monia kokemattomia veneilijöitä, mikä korostaa turvallisuusasioiden harkintaa jo rannan puolella. Veneeseen tullut vaurio voidaan saada korjattua rahalla, mutta menetettyä ihmishenkeä ei mikään palauta, muistuttaa Koskela.

Veneilytaitoja opetteluun ja kertaamiseen löytyy esimerkiksi monia verkkolähteitä. Lisäoppia voi hakea myös esimerkiksi veneilyseurojen järjestämiltä kursseilta.

Viisi vinkkiä turvalliseen veneilykesään

Päällikkö vastaa veneen turvallisuudesta. Kesällä 2020 voimaan tulleessa uudessa vesiliikennelaissa korostettiin päällikön vastuuta. Joka veneessä tulee olla päällikkö, joka vastaa veneen kulusta ja matkustajien turvallisuudesta. Hän huolehtii muun muassa siitä, että kaikkien turvallisuusvarusteet ovat kunnossa ja ohjeistaa muita veneessä olijoita.

Pelastusliivit kaikille veneessä olijoille. Veteen joutuessa pelastusliivi auttaa pysymään pinnalla. Sen on tärkeää olla kantajalleen sopivan kokoinen.

Sammutin auttaa palon syttyessä. Lain mukaan käsisammutin pitää olla sellaisissa veneissä, joissa on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25 kilowatin perämoottori. Sammutin tulee tarkastuttaa vuoden välein, koska esimerkiksi kosteus, kylmyys tai tärinä voivat heikentää sen toimivuutta. Alkusammutus onnistuu varmimmin, kun sitä on harjoitellut ennalta.

Varaudu myrskyn varalle. Jos vene on vedessä myrskyn iskiessä, se voi iskeytyä laituriin, naapuriveneisiin tai esimerkiksi täyttyä vedellä. Varmista ennen myrskyä, että veneen kiinnitykset ovat kunnossa eikä mahdollinen veden poistoaukko ole tukossa.

Vakuutus on turvana vahingon sattuessa. Venevakuutus korvaa valitusta laajuudesta riippuen esimerkiksi varkaus-, kuljetus-, karilleajo-, törmäys-, myrsky- ja palovahinkoja sekä veneen käyttämisestä toiselle aiheutuneita vahinkoja. Veneilykauden alussa on hyvä tarkistaa vakuutuskirjasta, että turva on omaan veneeseen ja käyttöön riittävä sekä ilmoittaa mahdollisista muutoksista vakuutusyhtiöön. LähiTapiolan kodin ja mökin vakuutus kattaa pienten soutuveneiden ja enintään 10 hevosvoiman perämoottoriveneiden vahingot.

Lisätietoja:

Janne Koskela, korvausjohtaja, LähiTapiola Lappi, puh. 040 563 5051, janne.koskela@lahitapiola.fi