<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Lappi Talous 11.4.2022

Lappilainen säästää pahan päivän varalle – joka viidennellä säästöön jää enintään 50 euroa kuussa

Lappilaiset kotitaloudet arvioivat asumisen, ruuan, autoilun ja muun elämisen välttämättömien menojen lohkaisevan lähes 80 prosenttia heidän tuloistaan. LähiTapiolan teettämässä kyselyssä noin joka viides kertoi pystyvänsä säästämään korkeintaan 50 euroa kuukaudessa. Valtaosa lappilaisista sanoo säästävänsä pahan päivän varalle, yleisimmin tilille.

Ruuan, energian ja asumisen kallistumiset tuntuvat monen lappilaisen kotitalouden arjessa. Elämisen kannalta välttämättömät menot lohkaisevat suuren osan lappilaisten tuloista ja säästöön jää vain pieni osa.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä lappilaiset arvioivat, että asumis- (33 %) ja ruokamenot (23 %) syövät yli puolet heidän kuukausituloistaan. Kun mukaan lasketaan liikkumisen ja muut elämisen kannalta välttämättömät menot, osuus nousee 77 prosenttiin. Osuus on kyselyn valtakunnallista osuutta suurempi (75%).

Suuri elämisen välttämättömien menojen osuus syö kotitalouksien säästämismahdollisuuksia. Kyselyn mukaan lappilaiset arvioivat säästämisen osuuden olevan 11 prosenttia, joka on samalla tasolla kuin säästämisen osuus valtakunnallisesti.

Asumisen ja liikkumisen menot kohonneet

Kuluttajahinnat ovat nousseet laajalla rintamalla vuoden aikana, mutta etenkin liikenteen polttoainemenot sekä asumiseen liittyvät menot ovat kohonneet selvästi. Arjen katsaus -kyselyssä eron huomaa selvästi esimerkiksi autoilun liittyvien menojen arvioissa. Pitkien välimatkojen Lapissa vastaajat arvioivat autoilun menojen lohkaisevan heidän tuloistaan lähes puolta suuremman osuuden kuin kaupungeissa asuvat vastaajat.

-Asumisen ja liikkumisen kulutusosuuden kulkevat eri suuntiin taajama-asteen mukaan. Pääkaupunkiseudulla asumisen osuus on 36 prosenttia tuloista, kun maaseudulla se jää 30 prosenttiin. Mutta kun liikkuminen ottaa pääkaupunkiseudulla 10 prosentti tuloista, niin maaseudulla osuus nousee 16 prosenttiin. Yhteensä nämä siis lohkaisevat yhtä suuren osan tuloista, LähiTapiola Lapin toimitusjohtaja Kari Salmela laskee.

Lappilaiset säästävät pahaa päivää varten

Arjen katsaus -kyselyn perusteella valtaosa lappilaisista saa säästettyä osan tuloistaan. Vain kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei säästöön jää kuukaudessa mitään. Enemmistö vastaajista (22 %) kertoi säästävänsä kuukaudessa enintään 50 euroa. Toisessa ääripäässä 11 % vastaajista jää säästöön yli 500 euroa kuukaudessa.

Kyselyn mukaan valtaosa sanoo säästävänsä tulevaisuutta varten. Eniten lappilaiset sanovat varautuvansa säästöillä pahaa päivää varten. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä tulevaisuuteen varautuminen riittää hyvin säästämisen syyksi. Pääasia on, että säästää jotakin.

- Yhdelle paha päivä tarkoittaa menoa, joka on tulossa mutta ilman päivämäärää. Toinen varautuu täysin yllättäviin menoihin. Kolmannelle kyse ei ole edes mistään vahingosta vaan hän varautuu johonkin ei-toivottuun aikakauteen, vaikkapa työttömyyteen, Nummiaro sanoo.

Yleinen pahan päivän varalle säästäminen on Lapissa jonkin verran yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Lapissa on suosittua säästää myös eläkeaikaa tai vakavaa sairautta silmällä pitäen.

Kyselyyn vastanneista 14 prosenttia sanoi, ettei ole varautunut mihinkään annetusta vaihtoehdoista tai ei varaudu tulevaan mitenkään.

Tilisäästöt ovat yhä yleisin säästökohde

Oman talouden puskurointi tulevaisuutta varten on järkevää talouden pitoa. Puskurin koko toki vaihtelee säästäjästä riippuen. Pitkän ajan säästöt olisi hyvä ohjata tililtä pois tuottavimpiin sijoituskohteisiin, sillä tilillä korkotason mataluuden vuoksi tuotto jää olemattomiin.

Enemmistö lappilaisista kyselyyn vastanneista kuitenkin sanoo pitävänsä pahan päivän puskuriaan tilillä. Myös rahastosäästäminen on monelle suosittu vaihtoehto, vaikka onkin säästövaihtoehdoissa selvä kakkonen. Lappilaisilla vastaajilla on myös valtakunnallista tasoa enemmän myytävää omaisuutta, joka nousee kolmanneksi suosituimmaksi varautumiskeinoksi.

-Inflaation kiihtyessä ja korkotason pysyessä yhä matalalla tilivaihtoehto on pitkän ajan säästäjälle erityisen huono vaihtoehto, sillä raha menettää arvoaan tilillä huomattavasti, Nummiaro muistuttaa.

Ennen säästökohteen valintaa kannattaa pohtia säästämisen aikajännettä ja omaa riskinsietokykyä.

- Varoja saatetaan tarvita jo ensi viikolla, siksi sijoitusten riskitaso kannattaa pitää maltillisina. Toiseksi varat on oltava muutettavissa rahaksi muutamien päivien kuluessa. Maltillisen riskin yhdistelmärahastot sopivat hyvin tarkoitukseen, Nummiaro sanoo.

- Hyvä nyrkkisääntö on puskuroida 10 prosenttia palkasta. Säästämällä koko työuran 10 prosenttia palkasta mahdollistaa elintason säilymisen myös eläkeaikana.

Säästäminen vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Korkoa korolle –ilmiö hyödyttää eniten juuri pitkäaikaissäästäjää. Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että tuottoa kertyy säästöön laitetun rahan eli pääoman lisäksi myös aiemmin kertyneestä tuotosta. Ajan saatossa ilmiö kerryttää varallisuutta kiihtyvällä vauhdilla.

Lisätietoja:

Kari Salmela, toimitusjohtaja, LähiTapiola Lappi, 050 422 5311, kari.salmela@lahitapiola.fi

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368, hannu.nummiaro@lahitapiola.fi