Pirkanmaalla palaa kymmenissä kodeissa vuosittain – ladattavissa laitteissa piilee palovaara
Ruoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. Myös kodin ladattaviin laitteisiin ja akkuihin liittyy vuosittain useita vaaratilanteita.
Pelastustoimen tietoon tulee vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa. Pirkanmaalla palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Tampereen, Sastamalan ja Ylöjärven kuntien alueella syttyneisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloihin. Pirkanmaan 23 kunnassa tapahtui 360 asuinrakennusten paloa vuosina 2016-2020.
Ladattavien laitteiden riskit hyvä tiedostaa – akku voi turvota, kuumeta ja pahimmillaan syttyä
LähiTapiola korvaa kotivakuutuksesta vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot. Ladattaviin laitteisiin liittyvät paloriskit näkyvät LähiTapiolan vahinkotilastoissa, mutta niiden aiheuttamia paloja on onneksi edelleen verrattain harvoin.
- Kodeissa käytetään yhä enemmän litiumioniakulla toimivia laitteita, kuten puhelimia, läppäreitä, älykelloja ja partakoneita. Pääosin laitteet toimivat turvallisesti, mutta on hyvä tiedostaa, että esimerkiksi vioittunut akku voi aiheuttaa palovaaran. Tällaisia akkuvahinkoja tulee esiin silloin tällöin. Muun muassa kännykkä-, tietokone-, partakone-, itkuhälytin- ja sähköpyörä ja jopa dronen aiheuttamia paloja on korvattu. Jos puhelin tai tabletti syttyy yöllä ladatessa palamaan, voi tilanne olla hengenvaarallinen, jos tuli pääsee leviämään esimerkiksi tekstiilien tai pöytäpinnan kautta, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä.
Akkuun liittyvä paloturvallisuusriski voi saada alkunsa monin eri tavoin. Esimerkiksi kova isku, kastuminen tai esimerkiksi korkea lämpötila saattavat käynnistää litiumioniakussa vikaprosessin, jossa se voi turvota, kuumeta, kärytä ja pahimmillaan syttyä. Myös esimerkiksi viallinen laturi tai liian korkea latausvirta saattavat aiheuttaa laitepalon.
- Tärkeää olisi, ettei viallisen laitteen käyttöä jatketa. Jos laite on esimerkiksi turvonnut, kuumenee ladatessa voimakkaasti tai pitää erikoista ääntä, ei se ole enää turvallinen. Jos akun tai vastaavan laitteen havaitsee paisuneen tai kuumentuneen laite tulisi viedä heti ulos, sanoo Kärkelä.
Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa
Tulipalo tulee aina yllätyksenä, mutta tilanteisiin voi yrittää varautua. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyssä (*) tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista. LähiTapiola Pirkanmaan toiminta-alueen asukkaista enemmistöllä (71 %) on sammutuspeite ja vain neljänneksellä (25 %) myös käsisammutin.
Palovaroitin löytyy lähes joka kodissa. Noin 84 prosenttia vastaajista kertoo, että taloudessa on paristoilla toimiva ja noin viidenneksellä (19 %) on sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Paristolla toimivan palovaroittimen paristoa moni ei kuitenkaan ole vaihtanut pitkään aikaan.
- Myös palovaroitin on laite, joka ikääntyy ja jonka toimivuutta tulisi säännöllisesti testata. Lain mukaan meidän jokaisen kodista pitäisi löytyä riittävä määrä toimivia palovaroittimia, jotka tarvittaessa havaitsevat palon ja varoittavat asukkaita. Palotilanteessa varoittimen tarjoama lisäaika voi olla ratkaiseva pelastautumisen tai alkusammutuksen kannalta, sanoo Kärkelä.
Kyselyn mukaan paristokäyttöisen palovaroittimen pariston on vaihtanut alle vuoden sisään noin puolet (54 %) LähiTapiola Pirkanmaan alueen asukkaista. Noin 40 prosentilla vaihdosta on vähintään vuosi tai tätä pidempi aika. Palovaroittimen paristo suositellaan vaihtamaan vuosittain. Palovaroittimen testausta taas suositellaan tätäkin useammin, jopa kerran kuukaudessa. Palovaroittimen suositeltava käyttöikä on 10 vuotta.
Näin voit ehkäistä ladattavien laitteiden paloriskejä
Pidä laitteista huolta. Käytä laitetta aina käyttöohjeen mukaan ja lataa vain sille tarkoitetulla, ehjällä laturilla. Varo kolhimasta akkua.
Älä käytä vaurioitunutta laitetta. Lopeta käyttö heti, jos laite alkaa merkittävästi kuumeta tai pullistua. Vaurioitunut litiumioniakku saattaa myös kärytä, vuotaa tai pitää erikoista ääntä.
Kiinnitä huomiota latauspaikkaan. Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa, jossa ympärillä ei ole syttymisherkkää materiaalia. Lataa vain tilassa, jossa on toimiva palovaroitin. Jos laite alkaa savuttaa tai syttyy, palovaroitin voi nopeasti havaita savun.
Riittävästi toimivia palovaroittimia. Lain mukaan asunnossa pitäisi olla palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Vaihda paristokäyttöisen palovaroittimen paristo vuosittain ja testaa toimivuutta säännöllisesti. Testaaminen onnistuu yleensä testinappia painamalla. Koko laite suositellaan uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein.
Vesi jäähdyttää, jos laite syttyy palamaan. Jos laite on latauksessa, pyri heti irrottamaan se. Litiumioniakkupalon sammuttamisessa tehokkain tapa on runsas vesi tai vaahtosammutin. Ne viilentävät akun sisäistä reaktiota. Sammutuspeitettä tai esimerkiksi patakintaita voi käyttää kuuman laitteen siirtämiseen veteen tai ulos.
Hätätilanteessa hälytä apua numerosta 112 ja varoita muita. Jos alkusammutus ei ole mahdollista, poistu palavasta tilasta ja sulje ovet perässäsi.
Viallisen laitteen tai akun voi viedä myyjäliikkeeseen tai SER-kierrätykseen. Kysy vastaanottajilta tarvittaessa neuvoa.
Faktalaatikko
Pelastustoimen tietoon tulee vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa.
Pelastustoimen mukaan vuonna 2020 tulipaloissa menehtyi Suomessa 49 henkilöä, aivan kuten edeltävänä vuonna 2019.
Miehiä kuolee paloissa enemmän - palokuolemista 33 oli miehiä, 16 naisia.
Valtaosa palokuolemista on tapaturmaisia, joissa päihteet ovat usein taustalla.
Myös iäkkäiden osuus korostuu palokuolematilastoissa.
(*) LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Pirkanmaan toiminta-alueelta vastaajia oli 322. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Pirkanmaan alueella noin +/- 5,4 prosenttiyksikköä.
Lähteet:
Kuva: Mikko Kääriäinen