LähiTapiola Pirkanmaa tarjoaa nuorille liukkaan kelin ajorataharjoittelua ja liikenneturvallisuuden kasvatusta
Nuorten osuus kaikista liikenteessä tapahtuneista vakavista loukkaantumisista on Suomessa Euroopan suurin. LähiTapiola Pirkanmaan tarjoamat liukkaan kelin ajoharjoittelukurssit ja luennot kouluilla tähtäävät nuorten liikenneonnettomuuksien vähenemiseen.
Suomen teillä menehtyy vuosittain yli kaksisataa henkilöä ja loukkaantuu useita tuhansia. Liikenneonnettomuuteen voi joutua meistä kuka tahansa, mutta tilastojen valossa riskeissä on eroja ikäryhmittäin.
Traktorimönkijöiden suosio nuorten kulkupelinä 15-17-vuotiaiden ikäluokassa on noussut viimeisten vuosien aikana, myös Pirkanmaalla. Näitä ajoneuvoja on liikennekäytössä sekä traktorin että nelipyörän kilvissä ja erityisesti hytilliset traktorimönkijät eli niin kutsutut koppimönkijät ovat yleistyneet nuorten kulkuneuvoina. Samalla on myös kasvanut niillä sattuneiden onnettomuuksien ja henkilövahinkojen määrä. Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja OTIn uuden tilaston* mukaan vuonna 2019 vakuutusyhtiöt korvasivat liikennevakuutuksesta kaikkiaan 220 henkilövahinkoa, joissa traktorimönkijä oli osallisena.
Liukkaan kelin ajoharjoittelu tähtää nuorten liikenneonnettomuuksien vähenemiseen
Liukkaan kelin ajorataharjoittelu poistui autokoulujen pakollisista opetustunneista kesällä 2018. Se on korvattu simulaattorissa tehtävällä harjoittelulla. Nuorilla onnettomuuteen johtaa usein kokemuksen puute ja virhe ajoneuvon käsittelyssä.
- Huolestuimme tilanteesta ja päätimme toimia, jotta nuorille sattuvia vakavia liikenneonnettomuuksia saataisiin vähennettyä. Järjestämme tänä talvena useamman maksuttoman liukkaan kelin ajoharjoittelukurssin 15-20-vuotiaille kuljettajille yhteistyössä Autokoulu Ilveksen kanssa. Radalle ovat olleet tervetulleita niin mopoauto-, mönkijä- kuin henkilöautokuskit, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan vastuullisuuspäällikkö Taina Hiltunen.
- Käsittelyvirheissä on yleensä kyse siitä, että nuori kuljettaja tekee ohjausliikkeen liian voimakkaasti tai liian myöhään, jolloin hän menettää ajoneuvon hallinnan. Kokemusta ja ymmärrystä ei myöskään ole vauhdin ja kelin vaikutuksesta jarrutusmatkaan, kuvailee Autokoulu Ilveksen ajo-opettaja Marko Virtanen.
Ajoharjoittelukursseilta saadut palautteet nuorilta ja heidän vanhemmiltaan ovat olleet rohkaisevia. Myös pelkääjän paikalla olleet vanhemmat ovat huomanneet, että kurssi muistutti heitäkin jarrutusmatkojen ja turvavälien tärkeydestä.
- Kyllähän tässä huomaa paremmin omat rajansa ja oppii tekemään haastavissa olosuhteissa hyviä suorituksia, kertoi 18-vuotias kuljettaja.
- Varmasti ajatus kuolemattomuudesta sai hyviä kolauksia ja matka liikenteessä jatkuu turvallisemmin, kommentoi eräs isä.
Kännykän käyttö, somettaminen, vauhti, menopelien virittäminen ja erilaiset päihteet ovat olleet myös kasvavia riskitekijöitä nuorten liikennekäyttäytymissä. LähiTapiola Pirkanmaa ja Liikenneturva aloittivat näihin aiheisiin pureutuvan yhteistyön liikenneturvallisuusluentojen merkeissä syksyllä 2020 pirkanmaalaisissa yläkouluissa ja 2. asteen oppilaitoksissa.
- Liukkaan kelin kurssien lisäksi käymme luennoimassa nuorille Liikenneturvan kanssa. Luentomme sisältää havainnollistavia esimerkkejä vahinkotapauksista kuvamateriaalin, liikennevahinkotilastojen ja korvaustoimintaamme pohjautuvan kokemuksen avulla nuorille kuljettajille sattuvista onnettomuuksista, niiden seuraamuksista ja kustannuksista. Liikenneturvan kokemusasiantuntijan henkilökohtainen tarina vammautumiseen johtaneesta moottoripyöräonnettomuudestaan on myös erittäin herättävä ja koskettava, kertoo Taina Hiltunen.
Faktalaatikko:
Tilastokeskuksen mukaan Suomen tieliikenteessä menehtyi vuonna 2021 kaikkiaan 223 henkilöä ja loukkaantui useita tuhansia. Tiukkojen koronarajoitusten vuonna 2020 liikennekuolemia oli myös 223, jolloin ne lisääntyivät rajoituksista huolimatta edellisvuoden 211 menetetystä hengestä.Tilastokeskuksen mukaan tieliikenteessä vuonna 2021 loukkaantuneista noin joka kolmas on 15–24-vuotias (1 177 henkilöä 3 848 henkilöstä).
Tilastokeskuksen mukaan tieliikenteessä vuonna 2021 kuolleista viidennes oli 15-24-vuotiaita (39 henkilöä 223 henkilöstä). Onnettomuuksissa, joissa oli osallisena 17-vuotias henkilöauton kuljettaja, kuoli yhteensä seitsemän henkilöä.
OTI:n Nuorisoraportin mukaan nuoret, 18–24-vuotiaat kuljettajat, aiheuttivat noin joka viidennen kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksistaOTI:n Nuorisoraportin mukaan 18–24-vuotiaista kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajakuljettajista 85 % on miehiä.
OTI:n Nuorisoraportin mukaan nuorista kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista joka kolmas ajaa päihtyneenä ja jopa 64 % vähintään 10 km/h ylinopeutta. Lähes puolet ajaa ilman turvavyötä. Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa viiden vuoden joka kolmannen turvavyöttömän.
LVK:n ja OTI:n vahinkotilaston mukaan vuosina 2010-2019 noin puolet traktorimönkijöillä sattuneista liikennevakuutuksesta korvatuista henkilövahingoista oli suistumisia tai mönkijän kaatumisia. Valtaosa traktorimönkijän aiheuttamista henkilövahingoista oli yhden ajoneuvon onnettomuuksia. Silloin tällöin sattuu peräänajoja ja muita törmäyksiä. Kuolemaan johtavat nuorten mönkijäonnettomuudet ovat tieliikenteessä harvinaisia.
Liikenteessä tapahtuvia henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta kaikille vahingon osapuolille.
Onnettomuustietoinstituutin mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat liikenteen henkilövahinkokorvauksia 19 242 henkilölle sattuneista liikennevahingoista vuonna 2020. Valtaosa näistä uhreista sai hoitoa lieviin vammoihin, mutta joukossa on myös vaikeita vammautumia ja ja kuolemantapauksia. Jos esimerkiksi nuori ihminen loukkaantuu vakavasti ja menettää työkykynsä, korvaussumma voi nousta yli miljoonaan euroon. Suomalainen liikennevakuutus on maailman kattavimpia.
* Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) ja Onnettomuustietoinstituutin (OTI) uusi tilasto traktorimönkijöiden liikennevahingoista:
LVK:n ja OTIn traktorimönkijöiden liikennevahinkotilasto kattaa vuosina 2010–2019 sattuneita vahinkoja. Tilastoon on valittu merkeittäin ja malleittain T-luokan ajoneuvoja, jotka on tarkoitettu liikennekäyttöön – eivät siis ole työkoneita tai esimerkiksi ruohonleikkureita. Tilastoon sisältyy sekä hytillisiä että hytittömiä traktorimönkijöitä, ja niiden luokat voivat olla T1, T2 tai T3 ja huippunopeudet vaihdella 40–80 km/h. Tilasto kattaa muitakin kuin nuorten käyttämiä mönkijöitä. Näitä ajoneuvoja oli ajoneuvokannassa vuoden 2020 lopussa noin 56 000. Kaikki niistä eivät ole liikennekäytössä.