Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
Hannu NummiaroTalous

Näin teet sijoitussuunnitelman

Sijoitussuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen voivat tuntua monimutkaisilta. LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro käy blogissaan läpi sijoitussuunnitelman tekemisen ja toteuttamisen askeleita.
Lisää sijoittamisesta
[OWCS_ID:1509547821335]

Osa 1: Tavoitteiden kirkastaminen ja säännöllisyys

Aloita miettimällä sijoittamisen tavoitteesi, joita voivat olla esimerkiksi pahan päivän puskurin kerryttäminen, lomamatka tai eläkesäästöt. Sijoittaminen vaatii toki hieman ylimääräistä, mutta kirkastamalla tavoitteesi, aikajänteesi ja budjetoimalla arkea voit kiinnittää sinulle sopivan määrän säännölliseen sijoittamiseen. Tämä voi olla esimerkiksi 100 euroa kuussa. Säännöllisyys tarjoaa ajallisen hajauttamisen eli ostot eivät satu vain markkinoiden huipulle, vaan myös alennusmyynteihin pohjille.Arjen budjetointiin voi auttaa tarvehierarkian miettiminen eli pakollisten ja muuten mieluisten menojen asettaminen tärkeysjärjestykseen, jolloin ylimääräisen sijoitussumman saavuttaminen selkenee. Sijoittamisessa aika on rahaa eli mitä aiemmin aloitat, sitä parempi. Kertyvän säästösumman lisäksi sijoituksesi keräävät tärkeää korkoa korolle sitä pidempään mitä aiemmin aloitat.

Osa 2: Sijoitushorisontti ja riskinottokyky

Sijoittamisen tavoite määrittää sijoitushorisontin. Pahan päivän puskuri saattaa odottaa käyttöään vuosia, eli säästöjen ostovoiman säilymisestä kannattaa pitää huolta sijoittamalla varat. Toisaalta varoja saatetaan tarvita vaikka jo ensi viikolla ja siksi sijoitusten riskitaso kannattaa pitää maltillisina. Eläkesäästämisessä tavoiteaika on taas kauempana, jolloin uskaltaa sijoittaa tuottohakuisemmin, eli osakepaino voi tällöin olla korkeampi.Riskinottokyky muodostuu kahdesta tekijästä. Sijoitushorisontti muodostaa riskinottokyvyn perustan, sillä pitkällä ajalla suuretkin ajoittaiset markkinoiden laskut ehtivät palautua. Toinen riskinottokykyyn vaikuttava tekijä on mielenrauha. Tappioiden murehtimisen ei pidä antaa viedä yöunia. Kokemus ja sijoitustietämyksen hankkiminen, esimerkiksi eri sijoituslajien historiallisesta käyttäytymisestä voi rauhoittaa hermoja. Aina voi aloittaa pienemmällä riskillä ja lisätä riskiä kokemusten ja tiedon kertyessä.Sopiva riskitaso säädetään allokaatiolla eli säästöjen jakautumisella eri sijoituslajeihin. Kotitalouksien pääsijoituslajeja ovat osakkeet, korkosijoitukset, asunnot ja muut kiinteistöt sekä metsä. Näillä on erilaiset tuotto- ja riskiominaisuudet. Riskiä voidaan hallita hajauttamalla laajasti eri lailla käyttäytyviin sijoituslajeihin- ja kohteisiin. Yhdistelmärahastot mahdollistavat kaikille sopivan, helposti käytettävän ja valmiiksi hajautetun sijoituskohteen löytämisen.Markkinariski tarkoittaa sijoitusten päivittäisiä arvonvaihteluja. Likviditeettiriski puolestaan tarkoittaa sijoitusten rahaksi muutettavuutta. Esimerkiksi yhdistelmärahastojen osuudet ovat helposti myytävissä, mutta kiinteistöjen myyntiaika on paljon pidempi.

Osa 3: Sijoituskohteita on monia, mutta muista kulut

Riski ja tuotto-odotus kulkevat käsi kädessä. Suurimman riskin osakesijoitukset ovat voineet laskumarkkinassa koukata syvemmältä, mutta nousevat myös voimakkaammin ja lopulta niittävät parempaa tuottoa. Käyttötilit ei juuri tuota, joten hintojen noustessa rahan ostovoima pienenee.Ostovoiman voi säilyttää siirtymällä tileiltä sijoituskohteisiin, jolloin tuotot kasvattavat varoja vähintään samaan tahtiin kuin inflaatio nostaa kulutuskorin hintaa.Sijoitussuunnitelman voi toteuttaa rahastoilla tai suoraan sijoittaen. Yksittäinen sijoituskohde voi pahimmillaan menettää kokonaan arvonsa, mutta rahastot hajauttavat sijoituksia useisiin kohteisiin. Rahasto on siis vaivaton tapa sijoittaa ja niitä löytyy jokaiselle sopiva. Indeksirahasto seuraa tiukasti vertailuindeksiään, kun taas aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja pyrkii voittamaan vertailuindeksin. Aina kannattaa edellyttää kulujen läpinäkyvyyttä. Joissain tapauksissa maksamalla kuluja saa vaivattomuutta, portin piensijoittajille muutoin vaikeasti päästäviin sijoituskohteisiin ja joskus ylituottoa suhteessa vertailuindeksiin. Lopulta nettotuotto eli kulujen jälkeinen tuotto ratkaisee. Pääsääntöisesti sijoitusten voitot verotetaan pääomatulona. Rahastojen ja sijoitusvakuutusten sisällä ei makseta tuotoista veroja, vaan vasta sijoituksesta luovuttaessa.

Osa 4: Pitkäjänteisyys ja maltti palkitsee

Sitten voitkin jo rentoutua. Osta- ja unohda on hyvä sijoitustapa tavallisille kotitalouksille. Ota riskiä vain sen verran, että pysyt heikkoinakin hetkinä vahvana. Kun riskinottokyky on oikein mietitty, et päädy myymään juuri pohjalla menettäen nousupäivät. Vauhdikkaampaa sijoittamista kaipaavat voivat jakaa salkun suurempaan osto- ja unohda osaan ja pienempään aktiivisen kaupankäynnin osaan. Realisoituneet tuotot voivat, etenkin lyhyellä ajalla erota tuotto-odotuksista, jotka yleensä tarkoittavat pitkän ajan tuottoja. Sijoittamalla pitkäjänteisesti korko korolle -efekti alkaa kuitenkin vääjäämättä toimimaan: Tuotot aiemmin saaduille tuotoille alkavat kerryttää varallisuutta kiihtyvällä vauhdilla. Pitkä aika valjastaa korko korolle voimat, joten taloudellisesta vapaudesta haaveilevien kannattaa aloittaa sijoittaminen mahdollisimman nuorena.

Osa 5: Mitä suomalaisten sijoitussuunnitelma sisältää?

Rendering component: media
Monet suomalaiset käyttävät kuukausittain aikaa sijoitustensa suunnitteluun ja toteutukseen, mutta yli 60 prosenttia heistä sanoo kuitenkin sijoittavansa ilman sijoitussuunnitelmaa. Sijoitussuunnitelman tehneistä yli puolet ovat kirjanneet ylös valintansa rahastojen ja epäsuorien sijoitusten välillä, sekä sijoitussumman kuukaudessa tai vuodessa. Tavallisen kuukausisäästäjän sijoitussuunnitelma voikin yksinkertaisimmillaan sisältää juuri nämä kohdat, eli omaan talouteen sopivan summan ja oman riskinsietokyvyn mukaisen rahaston.Hieman alle puolesta sijoitussuunnitelmista löytyy sijoitushorisontti, tuotto-odotus, sijoittamisen tavoite ja riskitaso. Paljon siis samoja elementtejä hieman eri järjestyksessä kuin mitä suosittelemme. Sijoittamisen ajankäyttöä ja niiden sektori- ja maajakaumaa on taas mietitty vähiten, joka voi olla merkki rahastojen ja muiden valmiiksi hajautettujen sijoitusmuotojen suosiosta.
Rendering component: media
Hannu NummiaroekonomistiLähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. Tarkemmat tiedot avaintietoasiakirjoissa ja muissa rahastomateriaaleissa. LähiTapiola Varainhoito toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön vakuutusasiamiehenä. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.

Näkökulmia

Katso lisää näkökulmia