Outi KalpioTalous20.10.2024
Kestävyyshaasteet ja sijoittajan vastuu: oppeja maailman suurimmasta vastuullisen sijoittamisen tapahtumasta
Kuten tiedossa on, ilmastonmuutos on jo kimpussamme ja etenee aikaisempia arvioita nopeammin. Tätä karua todellisuutta avaa myös PRI:n tapahtuman aikoihin julkistettu raportti, 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth | BioScience | Oxford Academic.Lue raportti täältä.
Yritykset ja sijoittajat ovat kilpaa asettaneet ilmastotieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita. ClimateAction100+ -hankkeen selvityksen mukaan 77 % hankkeen kohdeyhtiöistä on asettanut vähennystavoitteet. Hankkeen alkaessa vuonna 2018 tavoitteen oli asettanut vain 3 % yhtiöistä. Tavoitteiden asetanta on luonnollisesti tärkeä, mutta vasta 1. askel kohti päästövähennyksiä. Tarvitaan uskottavat transitiosuunnitelmat, toimenpiteet ja seuranta. Epäsuorat (scope 3) päästöt on myös saatettava tavoitteen piiriin.
Sijoittajan velvoite on vaikuttaa, edistää ja valvoa sijoituskohteidensa transitiosuunnitelmien etenemistä. Systeemisten riskien osalta vaikuttaa tulisi myös hallituksiin ja poliittisiin päättäjiin, mutta tässäpä lisähaastetta: sijoittajilla on parhaimmat kontaktit yrityksiin ja ”yhteinen kieli” yritysjohtajien kanssa, kun taas vaalien ja poliittisten tuulien mukaan vaihtuvat päättäjät tuntuvat usein majoittuneen omaan kuplaansa. Syytä olisi myös valvoa, että yritysten lobbaustoimet poliittisten päättäjien suuntaan eivät ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa.
Yhtäläisen karua luettavaa on samoihin aikoihin WWF:n julkaisema raportti luontokadon etenemisestä, Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai siihen sopeutumisen tavoitteita ei voida saavuttaa, jos samalla ei aseteta luontoarvoja keskiöön.lue raportti täältä.
Luonnonvaroista riippuvaisien tai niihin vaikuttavien toimintojen tunnistaminen on suhteellisen helppoa. Luontoarvojen merkityksen syvällisessä ymmärtämisessä, mallintamisesta puhumattakaan, me sijoittajat olemme vasta oppimatkalla.
Markkinatoimijoiden ja päättäjien on edistettävä siirtymää lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen ja siten suojata neitseellisten luonnonvarojen riittävyyttä.
Työntekijöiden oikeudet ovat yksi ihmisoikeuksista, joten niiden edistäminen ja toteutumisen varmistaminen sijoituskohteissa on sijoittajien velvollisuus. Lisäksi se on taloudellisen menestyksen kannalta oleellista, sillä työnantajamaineen rapautumisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yrityksen kykyyn houkutella osaavaa työvoimaa ja säilyttää ”sosiaalinen toimilupa” yhteisössään.
Kuinka varmistaa oikeudenmukainen vihreä siirtymä, kun energiamurrosta on edistettävä ripeästi, mutta hankkeet aiheuttavat paikallisia luonto- ja sosiaalisia vaikutuksia, joihin sopeutumisaika on lyhyt?
Entäpäs alkuperäiskansojen oikeudet? Usein vihreän siirtymän ja etenkin kriittisten mineraalien kaivoshankkeet osuvat alkuperäiskansojen alueille ja haastavat siten mahdollisuuksia harjoittaa perinteistä kulttuuria ja jatkaa alueen käyttöä. Alkuperäiskansojen ja paikallisen yhteisön aito kuuleminen pitää varmistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelua.
Kattavan ja laadukkaan kestävyystiedon puuttuminen on kestoaihe ”ESG-kuplassa”. Raportoidun tiedon kattavuus ja laatu ovat parantuneet ja paranevat yritysten kestävyysraportointivelvoitteiden myötä. Aukkoja tiedoissa täydennetään kyvykkäillä AI-pohjaisilla mallinnuksilla. Täydellistä odotellessa hyväkin taso riittää jo toimeen ryhtymiseen.
Tapahtuman parasta ja konkreettisinta antia olivat vastuullisen sijoittamisen eri näkökohtiin porautuvat akateemiset tutkimukset, muun muassa yritysten kestävyyssitoumusten vaikutuksista, viherpesusta ja luontokadosta. Kestävyyden johtopäätösten ja toimenpiteiden on pohjauduttava mahdollisimman pitkälti tutkittuun tietoon.
Kestävyyden eri osa-alueiden edistäminen, etenkin yhtäaikaisesti, näyttäytyy haastavana. Tästä(kään) tapahtumasta ei saanut takataskuunsa valmista työkalupakkia, jonka voisi nappia painamalla ottaa käyttöön kotitoimistolla. Jokaisen toimijan on tehtävä kotiläksynsä ja löydettävä oma vaikuttamismahdollisuutensa. Yhteistyöllä ja tietoa jakamalla on mahdollista ratkoa globaaleja haasteita.
johtaja, salkunhoito ja ESG
LähiTapiola Varainhoito