Ruskeutta ei määritellä – miksi vain pieni osa sijoituksista on kestäviä?
Sijoittamisen maailma kulkee muun maailman mukana kestävämpään suuntaan. Tarjonta kestävyyttä arvostaville sijoittajille kasvaa ja viherpesu yrityksien toimesta vähenee. Mitä sinun pitäisi huomioida toivoessasi vihreää sijoitussalkkua?
Kestävä kehitys ottaa askelia eteenpäin myös sijoitusmaailmassa, kun EU:n sääntely tarkentuu ja lisää yritysten vaatimuksia. Monet kuluttajat ja sijoittajat ovat itsekin halunneet viedä sijoitusmaailmaa kohti vihreämpää todellisuutta jo ennen sääntelyä. Yksi uusimmista muutoksista nyt on EU:n taksonomianmukaisuussääntely.
Sanahirviö – mitä se tarkoittaa tavalliselle sijoittajalle?
EU:n taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, millainen taloudellinen toiminta – esimerkiksi sijoituskohteena olevan yrityksen liiketoiminta – on tiettyjen ympäristötavoitteiden kannalta kestävää. Jokaisen tavoitteen kriteerien ei tarvitse täyttyä, vain yhden tai muutaman. Toiminta ei kuitenkaan voi olla muille tavoitteille haitallista ja tiettyjen sosiaalisten vähimmäisvaatimusten pitää täyttyä.
Taksonomiassa määritellään kuusi eri ympäristötavoitetta:
Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Miksi siis vain pieni osa sijoituksista on virallisesti vihreitä?
Ruskeutta ei määritellä eli on paljon toimintaa, jota ei oteta huomioon luokittelussa. Esimerkiksi yritykset, joiden toiminta on ilmastonmuutoksen suhteen neutraalia, jäävät pois luokittelusta. Toimialat, joihin sijoitetaan paljon – esimerkiksi terveydenhuolto – jäävät luokittelun ulkopuolelle. Tällaisille toiminnoille ei olisi edes relevanttia tavoitella ympäristötavoitteiden kriteerien täyttymistä, vaikka ne eivät aiheuttaisi haittaa ympäristölle ja toiminta olisi muuten vastuullista. Sijoittajat voivat siis löytää rahastoja, joiden kestävyyteen olisi tyytyväisiä, vaikkeivat rahastot olisi taksonomianmukaisia.
Tällä hetkellä vain kahdelle tavoitteelle on vahvistettu arviointikriteerit: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Eli vain sijoitukset, jotka täyttävät näiden kahden tavoitteen kriteerit ja muut raportointivelvoitteet ovat virallisesti luokittelun mukaisia. Harmillisesti muita tavoitteita vastaavia sijoituksia ei vielä huomioida luokittelussa, vaikka toiminta olisi todellisuudessa vastuullista.
Ylipäätään on hienoa, että kestävä rahoitus saa yhteiset säännöt EU:ssa. Viherpesu, eli yritysten esittämät perättömät kestävyyslupaukset tai -mielikuvat tuotteistaan ja palveluistaan, vähenee ja kuluttaja voi paremmin luottaa kestävyyden lupauksiin. Myös läpinäkyvyys kuluttajille kasvaa, jolloin on helpompi arvioida omaan arvomaailmaan sopivia yrityksiä ja tuotteita kulutuspäätöksissään, sijoitusmaailmasta ruokakauppaan asti.
Toki, sääntely tuottaa yrityksille lisätyötä mm. raportoinnin kanssa. Muutosvaihe vaatii resursseja, mutta se kannattaa, koska myös epäkestävästä toiminnasta, kuten korkeasta energian käytöstä ja päästöistä, tulee yrityksille entistä kalliimpaa. Toivon lopputuloksen olevan, ettei kuluttajien tarvitse enää tutkia pikkupränttejä tarkkaan, vaan he voisivat luottaa tuotteiden yhteydessä oleviin mainintoihin kestävyydestä.
Kannattaako taksonomianmukaisia sijoituksia vaatia itselleen?
Nykyään kysymme asiakkailta heidän kestävyysmieltymyksistään aina sijoitusneuvonnan tai omaisuudenhoidon yhteydessä. Asiakkailta kysytään mm. haluavatko he, että kestävyysmieltymykset huomioidaan ja missä määrin he haluavat taksonomianmukaisia sijoituksia.
Toistaiseksi työ on vielä alkuvaiheessa ja dataa saadaan vasta kahdesta tavoitteesta, joten taksonomianmukaisuutta ei kannata asettaa liian korkealle. Muutoin kestävyyttä huomioivia sijoitustuotteita on kyllä saatavilla. Kestävyysmieltymyksiä voi myös aina päivittää jälkikäteen, kun sijoituksia saadaan tulevaisuudessa määriteltyä loppujenkin tavoitteiden mukaisesti.
Aino Ranta
viestintäasiantuntija
LähiTapiola Varainhoito
Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.