Työläs vai hyödyllinen? EU:n luokittelujärjestelmällä voi olla suuri vaikutus yritysten rahoitukseen

Rahoitusmarkkinoita ja koko talouden rakenteita mylläävä vihreä siirtymä nytkähti jälleen vuoden vaihteessa askeleen eteenpäin, kun EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä eli taksonomiassa edettiin kohti konkretiaa. Taksonomiajärjestelmässä ideana on määritellä toimialakohtaisesti, minkälainen toiminta on kestävää maapallon kantokyky huomioiden ja tarkastella sitä, miten hyvin yksittäisten yhtiöiden liiketoiminnat ovat linjassa määriteltyjen toimintojen kanssa. Tämä helpottaa eri rahoittajatahoja arvioimaan hankkeisiin liittyviä kestävyysriskejä sekä ennen kaikkea edistää rahoituksen ohjautumista ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan.

Taksonomiakehikko on jaettu kuuteen eri ympäristötavoitteeseen, joiden alle tullaan määrittelemään kutakin tavoitetta edistävät liiketoiminnot. Nyt vuodenvaihteessa näistä voimaan astui kaksi, ilmastonmuutoksen hillintä sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Taksonomia-asetuksen piirissä olevat yhtiöt, joita Suomessa ovat esimerkiksi pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt, joutuvat jatkossa raportoimaan, missä määrin niiden liiketoiminta istuu taksonomiakriteereihin, eli edistää näitä tavoitteita. Ensi vuoden vaihteessa on tavoitteena ottaa käyttöön neljä muuta ympäristötavoitetta ja myöhemmin hyvin todennäköisesti myös sosiaalisiin sekä hyvään hallintotapaan liittyviä tavoitteita.

Taksonomia-asetus on vain yksi osa EU:n kestävän rahoituksen säännöstöä, mutta sen merkitys on suuri, koska se tulee ajan myötä vaikuttamaan yritysten strategisiin valintoihin. Asetuksen piirissä ovat alkuun vain suuremmat yhtiöt, mutta vaikutukset tulevat heijastumaan kaikkiin yhtiöihin, sillä raha on voimakas motivaattori.

Liiketoiminnan taksonomiamukaisuus on jatkossa tärkeä tekijä yhtiöiden sijoituskelpoisuutta tarkastellessa ja rahoitus ohjautuu yhä enenevässä määrin sen mukaisesti. Mitä suurempi osuus yhtiön liiketoiminnasta täyttää kriteerit, sitä paremmassa kilpailuasemassa rahoituksen saatavuuden suhteen yhtiö on. Yhtiöt, joiden liiketoiminta on kaukana suhteessa taksonomian tavoitteisiin, tulevat mahdollisesti ajan myötä valtaosalle sijoittajia sijoituskelvottomiksi. Tällä on suoraan vaikutusta rahoituksen saantiin ja hintaan, eli yrityksen investointi- ja kasvumahdollisuuksiin. Merkittävä seikka on muun muassa se, että tulevaisuudessa green bond –statuksen saaminen EU-alueella edellyttää rahoitettavien hankkeiden taksonomiamukaisuutta.

Mikään ongelmaton ja ristiriidaton taksonomiapaketti ei todellakaan ole. Erityisen paljon polemiikkia ja ärtymystä Suomessa aiheuttivat metsätaloutta koskevat kriteerit, joiden katsottiin olevan kohtuuttomia ja jättävän huomiotta pohjoismaisen metsätalouden ja metsänhoidon erityispiirteet. Tämän johdosta Suomi usean muun maan ohella päätyi vastustamaan ilmastoa koskevaa säädöstä. Toinen laajemmin Euroopassa puhuttanut ja paljon vastustusta aiheuttanut asia oli esitys maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomiaan.

On myös tärkeä huomioida järjestelmän keskeneräisyys. Ensimmäisessä vaiheessa voimaan tulevissa tavoitteissa kestävyyden määrittelyn piiriin kuuluu vain rajallinen määrä taloudellisia toimintoja, eli ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kannalta merkittävimmät. Määrittelyjen ulkopuolelle tässä vaiheessa jääviä toimintoja ei voi automaattisesti pitää ”kestämättöminä”. Tulevat pari vuotta tulevatkin olemaan pitkälti totuttelua uuteen järjestelmään.

Ristiriidat ja verkkaiselta vaikuttava valmistuminen ovat osoituksia siitä, että vihreässä siirtymässä ja sitä ohjaavassa sääntelyssä ei ole kyse yksinkertaisesta tai helposta asiasta. Teknisesti säännöstön kehittäminen ja implementointi on valtava tehtävä, mutta ennen kaikkea haasteena on löytää mahdollisimman monia mahdollisimman paljon hyödyttävä ja vähän haittaava kokonaisuus. Jäsenmailla on omia intressejä, joiden yhteensovittaminen edellyttää kompromisseja. Toivoa sopii, että taksonomiakokonaisuus ei vesity liikojen kompromissien myötä tai toisaalta kasva uusien tavoitteiden mukaan tullessa ylivoimaisen tiheäksi viidakoksi.

Epätäydellisyydestään huolimatta taksonomiajärjestelmä tarjoaa sijoittajalle lisätietoa sijoituskohteista, erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Siihen sisältyy paljon raportointivelvoitteita, jotka tarkoittavat loppusijoittajalle parempaa läpinäkyvyyttä siihen, mistä tuotot hänen varoilleen kertyvät ja minkä luonteista taloudellista toimintaa niillä ollaan rahoittamassa. Sääntelykokonaisuus on moninainen, ja meidän sijoitusammattilaisten tehtävä on hyödyntää sen hyödyt, välttää mahdolliset sudenkuopat ja tehdä asia mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme.
Antti Komulainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito Oy

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoituskohteen lakisääteisiin dokumentteihin, jotka ovat saatavilla LähiTapiolan nettisivuilla. Tässä esitettyjä tietoja ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä tietoja ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai -palveluilla.