Vastuullisuus sijoittamisessa – kohti vuoden 2050 nettonollapäästötavoitetta
LähiTapiola Varainhoitokonserni sitoutuu sijoitustoiminnassaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin sekä kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Sijoittajalla on mahdollisuudet edistää kestävyyttä. Tavoitteena LähiTapiola Varainhoitokonsernissa on hallinnoidun sijoitusvarallisuuden nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
Vastuullinen sijoittaminen on LähiTapiola Varainhoitokonsernissa tärkeää, joten se on integroituna sijoitustoimintaan. Merkittävänä varainhoitajana Suomessa koemme vastuuksemme vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen alalla. LähiTapiola Varainhoitokonsernissa hallinnoidaan 28,6 mrd. euron varallisuutta (06/2023).
– Vain elinkelpoinen maapallo mahdollistaa sijoituskelpoisen toimintaympäristön. Suurilla institutionaalisilla sijoittajilla, kuten LähiTapiolalla, on vastuu vaikuttaa muutoksen aikaansaamiseen yhdessä sijoituskohteiden ja päättäjien kanssa, kommentoi LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Samu Anttila.
Suurella sijoittajalla onkin mahdollisuus vaikuttaa sijoituskohteisiin ja alan kehittymiseen osallistumalla erilaisiin vaikuttamishankkeisiin ja aloitteisiin. Proaktiivinen vaikuttaminen mahdollistaa kestävyyttä huomioivat sijoitustuotteet, LähiTapiolalle arvomme mukaisen toiminnan ja lisää koko sijoitusalan tietotaitoa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Tavoitteena LähiTapiola Varainhoitokonsernilla on hallinnoitavan sijoitusvarallisuuden nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen myötä sitoudutaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen eli keskilämpötilan nousun rajaamiseen 1,5 asteeseen. Nettonollapäästöt tarkoittavat sitä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat yhtä suuret kuin mahdollisuus poistaa tai sitoa päästöjä ilmakehästä.
Miltä tie näyttää kohti vuotta 2050?
Jo pian saavutetaan välitavoitevuosi 2030, joka julkistettiin keväällä 2022. Välitavoitteen mukaisesti suorien osake- ja yrityslainasijoitusten hiili-intensiteetti on tarkoitus puolittaa vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon sekä lisätä ilmastoratkaisujen osuutta osake- ja yrityslainasijoituksista 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoratkaisujen määritelmä perustuu EU:n taksonomia-asetuksen tiukoille kriteereille ilmastonmuutosta hillitseville toimille. Ensisijaisena toimenpiteenä on kuitenkin tukea sijoituskohteita vähentämään hiilipäästöjään.
Myös tuotetarjoamaa kehitetään tukemaan tavoitetta. Vuoden 2023 alussa LähiTapiola markkinarahastot muutettiin ilmastoindeksirahastoiksi, joiden kestävänä sijoitustavoitteena on vaikuttaa positiivisesti hiilipäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Rahastojen hiili-intensiteetti tulee laskemaan keskimäärin 7 prosenttia vuodessa, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti.
Lisäksi Net Zero -tavoitteessa sitoudutaan raportoimaan edistymisestä vuosittain. Raportointi toteutetaan osana alalla tunnettua Principles for Responsible Investmentin (PRI) vastuullisen sijoittamisen vuosiraportointia.
Ilmastomuutoksen hidastaminen ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat systeemisiä riskejä, jotka toteutuessaan aiheuttavat peruuttamattomia muutoksia ympäristössä, yhteiskunnissa ja sijoitusmarkkinoilla. Ihmisen toiminta ja hyvinvointi maapallolla perustuvat monimuotoiselle luonnolle ja kestävälle luonnonvarojen käytölle. Luonnon tarjoamia resursseja ei ole hinnoiteltu oikein, mikä on johtanut lineaariseen talousmalliin ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Vuoden 2023 aikana LähiTapiola Varainhoito on perehtynyt luontokatoon ilmiönä, mahdollisuuksiin arvioida sijoitusten luontoriskejä ja laatinut Biodiversiteettitiekartan, jonka avulla laajennetaan askeleittain luonnon monimuotoisuuden huomioimista osana sijoituspäätöksiä.
– Sijoitussalkkujen luontovaikutusten tarkastelua tullaan laajentamaan eri omaisuusluokkiin ja sijoituskonsepteihin luontoliitännäisen raportoinnin edistyessä. Vuoden 2024 aikana laaditaan myös kiinteistösijoitusten biodiversiteettitiekartta, kommentoi salkunhoidon ja kestävän sijoitustoiminnan johtaja Outi Kalpio.