Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 25.4.2024

Valtaosa väestöstä, 80 prosenttia talouskasvusta – miksi kehittyviä markkinoita vielä vierastetaan?

Kehittyvät taloudet tuottavat paljon enemmän kuin niiden markkina-arvo antaisi ymmärtää. Epäsuhta luo mahdollisuuksia, joita pitkäjänteisen sijoittajan on syytä pitää silmällä, vinkkasivat LähiTapiola Varainhoidon asiantuntijat webinaarissa.

Jalankulkijoita Nanjiing Roadilla Shanghaissa, Kiinassa.

Neljä viidesosaa maailmantalouden kasvusta tehdään niin kutsutuissa kehittyvissä talouksissa. Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan suurista talouksista puhutaan usein saman otsikon alla, vaikka erot maiden välillä ovat suuria. Yhteistä niillä on pääoman puute: maailmanmarkkinoiden kokonaisarvosta suhteettoman pieni siivu kohdistuu kehittyviin talouksiin.

Pitkäjänteisen sijoittajan ei pidä sivuuttaa kehittyviä markkinoita, sanoo LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen . Järvinen puhui kehittyvistä markkinoista ja maailmantalouden näkymistä LähiTapiola Varainhoidon webinaarissa 16. huhtikuuta. Voit katsoa webinaaritallenteen täällä.

– Maailmantaloudesta noin 60 prosenttia tuotetaan kehittyvissä kasvutalouksissa, mutta markkina-arvosta noin 85 prosenttia tai enemmän on sidottu kehittyneisiin talouksiin. Pidemmällä aikavälillä eron pitäisi tasoittua, koska markkina-arvon pitäisi heijastaa reaalitalouden tuotantopotentiaalia. Siinä on paljon kiinni kurottavaa, Järvinen sanoi.

Salkunhoitajat Anssi Wartiainen ja Perttu Hytönen näkevät niin ikään paljon potentiaalia kehittyvillä markkinoilla. Wartiainen muistutti webinaarin alussa, että finanssikriisin jälkeen rahaa on virrannut länsimarkkinoille paljon – kehittyville paljon vähemmän.

– Paljon rahaa meni elvytyksestä länsimarkkinoille sekä osakkeisiin, korkoihin että yrityslainoihin – joka paikkaan, mutta ei juuri mitään kehittyville markkinoille. Sijoittajat ovat edelleen paljon pois näiltä markkinoilta. Jos edes pieniä murusia lähtee liikkumaan siihen suuntaan, siinä on valtava tuottopotentiaali, Wartiainen huomautti.

Kehittyvien markkinoiden puolesta puhuu myös väestörakenne. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan maailman 8,1 miljardista ihmisestä 6,8 miljardia asuu kehittyvissä talouksissa . Valtaosa maailman väestökasvusta keskittyy niin ikään näihin maihin.

– Tuottavuuskehitys ei välttämättä ole samaa luokkaa kuin länsimaissa, mutta väestörakenne on hyvin vahva. Kehittyvillä markkinoilla on hyviä aineksia kurssinousulle, kun korkoja aletaan laskea, pääekonomisti Järvinen arvioi.

LähiTapiola Varainhoidon asiantuntijat Anssi Wartiainen, Perttu Hytönen, Jari Järvinen ja Jyrki Mäkelä webinaaristudiossa.
Kuvassa vasemmalta: LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitajat Anssi Wartiainen ja Perttu Hytönen, pääekonomisti Jari Järvinen ja varainhoitotoiminnoista vastaava johtaja Jyrki Mäkelä. Mäkelä luotsasi keskustelua taloudesta ja kehittyvistä markkinoista.

Raaka-aineista puolijohteisiin – informaatioteknologia ajaa kehittyviä osakemarkkinoita

Kun kehittyvät taloudet kasvavat, muuttuu myös kehittyvien markkinoiden luonne. Ennen noin 40 prosenttia kehittyvien markkinoiden osakkeista tuli Kiinasta – nyt maa vastaa hieman yli viidesosaa markkinasta. Intia on tullut lähes tasoihin, eivätkä Taiwan ja Etelä-Koreakaan ole kaukana.

– Toimialoista informaatioteknologia on suurin. Puolijohdeyhtiöt ovat hyvin edustettuina: suurin yritys kehittyvillä osakemarkkinoilla on Taiwan Semiconductor noin kymmenen prosentin paikkeilla. Kehittyvät markkinat eivät ole enää niin raaka-ainevetoisia kuin ennen finanssikriisiä. Perusteollisuuden, materiaalien ja energian paino on enää yhteensä alle 15 prosenttia, kertoi salkunhoitaja Perttu Hytönen.

Jos kehittyvää osakemarkkinaa katsotaan kokonaisuutena, viime vuosien tuotoissa on toivomisen varaa. Suurin syy on Kiinassa, sanoi Hytönen.

– Kiinan talous ei lähtenyt elpymään koronasta odotetusti. Kehitys on ollut heikkoa, ja se on painanut kehittyvien markkinoiden kokonaisindeksin selvästi negatiiviseksi. Kiinassa ei ollut samanlaista elvytystä kuin länsimaissa ja kiinalainen kuluttaja on vielä aika varovainen. Yhtenä tekijänä on myös viime vuosien deglobalisaatio, jossa tuotantoketjuja on siirretty pois maasta.

Kehittyvien osakemarkkinoiden tuottoja (3 vuotta, USD)

Kuvaaja kehittyvien osakemarkkinoiden kokonaistuotosta sekä Kiinan, Intian ja Meksikon markkinoiden tuotoista viimeisen kolmen vuoden aikana.
Lähde: Bloomberg, MSCI

Länsiyhtiöiden irtautuminen Kiinasta on tuonut lisävauhtia muille kehittyville talouksille.

– Tuotantoa on mennyt esimerkiksi Intiaan ja Meksikoon. Tämä näkyy erittäin positiivisina tuottoina näillä markkinoilla. Etenkin Intiassa kasvuympäristö on hyvin positiivinen.

Hytönen muistutti, että kehittyvät osakemarkkinat hyötyvät monin tavoin maailmantalouden megatrendeistä, kuten tekoälystä ja vihreästä siirtymästä.

– Puolijohdeyhtiöt mahdollistavat teknologisen kehityksen ja yhteiskuntien sähköistyminen vaatii paljon raaka-aineita, kuten harvinaisia metalleja. Kehittyvillä markkinoilla on paljon isoja, globaaleja yhtiöitä, jotka tuovat hyvää hajautusta osakesalkkuun.

Kehittyvä korkomarkkina on harvalle länsisijoittajalle tuttu

Jos kehittyvä osakemarkkina on monelle sijoittajalle vieras, on kehittyvä korkomarkkina vielä vieraampi. Koroissa kehittyvät markkinat voidaan jakaa karkeasti kolmeen, kertoi salkunhoitaja Anssi Wartiainen webinaarissa: tarjolla on dollarimääräisiä valtionlainoja, valtionlainoja paikallisvaluutoissa sekä yrityslainoja.

Dollarimääräiset lainat ovat yleisin alaomaisuusluokka kehittyvillä korkomarkkinoilla. Niitä laskee liikkeeseen noin 80 maata. Paikallisvaluutassa lainoja laskee liikkeeseen rajattu määrä maita, joiden taloudet ovat isoja ja valuutta vahva.

– Nämä ovat isompia maita, joilla on niin iso ulkomaankauppa, niin vakaa talous ja isot kotimarkkinat että heillä on kanttia tähän. Tässä on nippu maita, jotka pyrkivät vähän itsenäisempään talous- ja rahapolitiikkaan, Wartiainen kuvasi maita, jotka laskevat valtionlainojaan liikkeeseen paikallisvaluutassa.

Kolmas luokka, yrityslainat, on Wartiaisen mukaan monelta länsisijoittajalta täysin koskematta.

– Siellä on isoja globaaleja yrityksiä, jotka laskevat liikkeelle lainoja pääosin dollareissa. Tämä on täysin erilainen luokka.

– Kun nämä kaikki kolme paketoidaan yhteen, tulee hyvä kokonaisuus. Jos ottaa vain yhden, jää jostain väkisin paitsi. Kun ottaa kaikki kolme sopivilla painoilla, saa yleensä keskimäärin hyvän tuoton mutta myös hajautusta, salkunhoitaja vinkkasi.

Historialliset korkotasot eri alaomaisuusluokissa kehittyvillä korkomarkkinoilla (%)

Kuvaaja eri alaomaisuusluokkien tuotoista kehittyvillä korkomarkkinoilla.
Lähde: FactSet Research Systems

Wartiainen kertasi eri alaomaisuusluokkien tuottotasoja kehittyvillä markkinoilla. Dollarimääräisten valtionlainojen tuottotasot ovat keskimäärin olleet kahdesta neljään prosenttia enemmän kuin Yhdysvaltain valtionlainat. Yrityslainoissa hyvälaatuisista IG-yrityslainoista on saanut maltillisen 1,5–2 prosentin lisätuoton, kun taas riskisemmistä High Yield -lainoista on saanut yli neljän prosentin lisän. Myös paikallisvaluutassa liikkeeseen laskettujen valtionlainojen tuottotasot ovat tällä hetkellä hieman Yhdysvaltojen valtionlainoja korkeammat.

– Mitään huippuhalpaa saippuaa täällä ei ole tarjolla. Tuottotaso on kuitenkin kahdesta neljään prosenttia korkeampi kuin Yhdysvalloissa, mikä kattaa mielestäni aika paljon niitä riskejä, joita syntyy, kun kehittyville markkinoille sijoittaa, Wartiainen summasi.

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.