Talous16.5.2024Suomalaisilla vahva luotto omaan vaurastumiseen, mutta vain vähän uskoa muihin suomalaisiin40 prosenttia suomalaisista uskoo olevansa viiden vuoden päästä varakkaampi kuin nyt. Sen sijaan vain 15 prosenttia pitää todennäköisenä, että keskivertosuomalainen on samassa tilanteessa. Miehet uskovat omaan vaurastumiseensa selvästi vankemmin kuin naiset.Lisää sijoittamisesta

Suomalaisilla on vahva luotto omaan vaurastumiseensa, mutta vain vähän uskoa naapuriin. Näin käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kasvaako vai pieneneekö heidän nettovarallisuutensa eli varallisuus, josta on vähennetty velat, seuraavan viiden vuoden aikana – vai pysyykö se ennallaan. Samaa kysyttiin suomalaisista keskimäärin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja siihen vastasi 1 092 suomalaista, jotka edustavat Manner-Suomen täysikäistä väestöä. *40 prosenttia vastaajista uskoi olevansa itse viiden vuoden päästä varakkaampi kuin nyt. Sen sijaan suomalaisten vaurastumiseen uskoi vain 15 prosenttia. Viidennes vastaajista (19 %) epäili köyhtyvänsä lähitulevaisuudessa, kun taas yli kolmasosa (34 % vastaajista) piti sitä todennäköisenä suomalaisille keskimäärin.– Aika pessimistisiä suomalaiset ovat vaurastumisensa suhteen, kun vain neljä kymmenestä uskoo nettovarallisuutensa kasvavan viidessä vuodessa. Keskivertosuomalaisen vaurastumista pidetäänkin sitten jo lähestulkoon toivottomana, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta hämmästelee kyselyn tuloksia.Sveitsiläispankki Credit Suisse arvioi, että suomalaisilla aikuisilla oli vuonna 2022 keskimäärin noin 185 000 dollaria (eli noin 170 000 euroa) nettovarallisuutta eli varallisuutta, josta on vähennetty velat.

Nummiaro uskoo, että moni vastaaja on miettinyt varallisuuden reaaliarvoa eli ostovoimaa arvioidessaan lähivuosien varallisuuskasvua. Hintojen nousu ja varallisuuden reaaliarvon romahdus saattavat siis synkistää suomalaisten näkymiä, kuten myös asuntojen hintojen lasku, sillä suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa.– Osaa voi huolettaa asunnon heikko arvonkehitys seuraavan viiden vuoden aikana. Pessimismiä voi selittää sekin, että kaikilla ei ole säästöjä kerryttämässä tuottoja ja myös säästämismahdollisuudet saatetaan kokea heikoiksi.Epäsuhta suomalaisten arvioissa omasta ja ”keskivertokansalaisen” taloudellisesta tulevaisuudesta toistuu Nummiaron mukaan muissakin tilastoissa.– Kuluttajien luottamuksessa on sama ilmiö, eli oman talouden näkymät arvioidaan systemaattisesti optimistisemmiksi kuin Suomen talouden näkymät. Jonkinlaiselta ihmismielen mysteeriltä tuo vaikuttaa. Ehkä mieli sortuu suojamekanismiin, joka laittaa uskomaan, että itse välttyy heikoilta tulemilta. Tai ehkä arvioon sisältyy ajatus siitä, että omin toimin voi vaikuttaa tulevaan, ekonomisti pohtii.Naisilla kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän uskoa omaan vaurastumiseen kuin miehilläMiehet suhtautuvat omaan vaurastumiseensa toiveikkaammin kuin naiset ja pitävät myös suomalaisten vaurastumista todennäköisempänä. Miehistä 45 prosenttia uskoo oman varallisuutensa kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana; naisilla osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Joka viides mies (21 % vastaajista) uskoo suomalaisten varallisuuden kasvavan lähivuosina, kun naisilla osuus on alle yksi kymmenestä (8 % vastaajista).– Miesten vahvempi luotto vaurastumiseen voi selittyä sekä suuremman säästämisen että sitä kautta kertyvien isompien sijoitustuottojen kautta. Samassa tammikuun kyselyssä 53 prosenttia miehistä sanoi säästävänsä itse eläkeajan toimeentuloaan varten, kun naiset jäivät 35 prosenttiin. Aiempien kyselyiden mukaan miehet myös omistavat useampia varallisuuseriä. Naisilla varat ovat tyypillisemmin tilillä. Korkeammat sijoitustuotto-odotukset nostanevat miesten luottamusta varallisuuskasvuun. Toki osa miehistä saattaa myös suhtautua omaan sijoituskykyynsä liialla itsevarmuudella, Nummiaro arvioi.Koululaisilla ja opiskelijoilla on erityisen vankka luotto omaan vaurastumiseensa. Toiveikkaita ovat myös etenkin nuoret, hyvätuloiset ja hyvin työllistetyt, kuten ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa työskentelevät, sekä kaupungeissa ja taajama-alueilla asuvat.– Opiskelijoista 70 prosenttia uskoo nettovarallisuutensa kasvuun. Tämä sopii hyvin säästämisen elinkaarimalliin, jossa opiskellessa voi kertyä velkaa, sitten työelämään siirryttäessä säästämisestä ja sijoittamisesta tulee mahdollista ja varallisuutta alkaa kertyä, ja eläkkeellä näitä varoja voidaan sitten käyttää ylläpitämään kulutusmahdollisuuksia. Eläkeläisistä vain 25 prosenttia enää uskookin nettovarallisuuden nousuun, kun 27 prosenttia arvioi sen laskevan.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public).Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.Sveitsiläispankki Credit Suisse arvioi, että suomalaisilla aikuisilla oli vuonna 2022 keskimäärin noin 185 000 dollaria (eli noin 170 000 euroa) nettovarallisuutta eli varallisuutta, josta on vähennetty velat.Uskotko, että suomalaisten keskimääräinen nettovarallisuus on viiden vuoden päästä… (%), n=1 092Huomattavasti suurempi kuin nyt 1
Jonkin verran suurempi kuin nyt 14
Osapuilleen sama kuin nyt 37
Jonkin verran pienempi kuin nyt 24
Huomattavasti pienempi kuin nyt 10
En osaa sanoa 14Uskotko, että oma nettovarallisuutesi (varallisuus, josta on vähennetty velat) on viiden vuoden päästä… (%), n=1 092Huomattavasti suurempi kuin nyt 8
Jonkin verran suurempi kuin nyt 32
Osapuilleen sama kuin nyt 33
Jonkin verran pienempi kuin nyt 13
Huomattavasti pienempi kuin nyt 6
En osaa sanoa 8

Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.

Lisää sijoittamisesta

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia