Suomalaisilla vahva luotto omaan vaurastumiseen, mutta vain vähän uskoa muihin suomalaisiin

Suomalaisilla on vahva luotto omaan vaurastumiseensa, mutta vain vähän uskoa naapuriin. Näin käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, kasvaako vai pieneneekö heidän nettovarallisuutensa eli varallisuus, josta on vähennetty velat, seuraavan viiden vuoden aikana – vai pysyykö se ennallaan. Samaa kysyttiin suomalaisista keskimäärin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja siihen vastasi 1 092 suomalaista, jotka edustavat Manner-Suomen täysikäistä väestöä. *

40 prosenttia vastaajista uskoi olevansa itse viiden vuoden päästä varakkaampi kuin nyt. Sen sijaan suomalaisten vaurastumiseen uskoi vain 15 prosenttia. Viidennes vastaajista (19 %) epäili köyhtyvänsä lähitulevaisuudessa, kun taas yli kolmasosa (34 % vastaajista) piti sitä todennäköisenä suomalaisille keskimäärin.

– Aika pessimistisiä suomalaiset ovat vaurastumisensa suhteen, kun vain neljä kymmenestä uskoo nettovarallisuutensa kasvavan viidessä vuodessa. Keskivertosuomalaisen vaurastumista pidetäänkin sitten jo lähestulkoon toivottomana, yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiola Varainhoidosta hämmästelee kyselyn tuloksia.

Nummiaro uskoo, että moni vastaaja on miettinyt varallisuuden reaaliarvoa eli ostovoimaa arvioidessaan lähivuosien varallisuuskasvua. Hintojen nousu ja varallisuuden reaaliarvon romahdus saattavat siis synkistää suomalaisten näkymiä, kuten myös asuntojen hintojen lasku, sillä suuri osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa.

– Osaa voi huolettaa asunnon heikko arvonkehitys seuraavan viiden vuoden aikana. Pessimismiä voi selittää sekin, että kaikilla ei ole säästöjä kerryttämässä tuottoja ja myös säästämismahdollisuudet saatetaan kokea heikoiksi.

Epäsuhta suomalaisten arvioissa omasta ja ”keskivertokansalaisen” taloudellisesta tulevaisuudesta toistuu Nummiaron mukaan muissakin tilastoissa.

– Kuluttajien luottamuksessa on sama ilmiö, eli oman talouden näkymät arvioidaan systemaattisesti optimistisemmiksi kuin Suomen talouden näkymät. Jonkinlaiselta ihmismielen mysteeriltä tuo vaikuttaa. Ehkä mieli sortuu suojamekanismiin, joka laittaa uskomaan, että itse välttyy heikoilta tulemilta. Tai ehkä arvioon sisältyy ajatus siitä, että omin toimin voi vaikuttaa tulevaan, ekonomisti pohtii.

Miehet suhtautuvat omaan vaurastumiseensa toiveikkaammin kuin naiset ja pitävät myös suomalaisten vaurastumista todennäköisempänä. Miehistä 45 prosenttia uskoo oman varallisuutensa kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana; naisilla osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Joka viides mies (21 % vastaajista) uskoo suomalaisten varallisuuden kasvavan lähivuosina, kun naisilla osuus on alle yksi kymmenestä (8 % vastaajista).

– Miesten vahvempi luotto vaurastumiseen voi selittyä sekä suuremman säästämisen että sitä kautta kertyvien isompien sijoitustuottojen kautta. Samassa tammikuun kyselyssä 53 prosenttia miehistä sanoi säästävänsä itse eläkeajan toimeentuloaan varten, kun naiset jäivät 35 prosenttiin. Aiempien kyselyiden mukaan miehet myös omistavat useampia varallisuuseriä. Naisilla varat ovat tyypillisemmin tilillä. Korkeammat sijoitustuotto-odotukset nostanevat miesten luottamusta varallisuuskasvuun. Toki osa miehistä saattaa myös suhtautua omaan sijoituskykyynsä liialla itsevarmuudella, Nummiaro arvioi.

Koululaisilla ja opiskelijoilla on erityisen vankka luotto omaan vaurastumiseensa. Toiveikkaita ovat myös etenkin nuoret, hyvätuloiset ja hyvin työllistetyt, kuten ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa työskentelevät, sekä kaupungeissa ja taajama-alueilla asuvat.

– Opiskelijoista 70 prosenttia uskoo nettovarallisuutensa kasvuun. Tämä sopii hyvin säästämisen elinkaarimalliin, jossa opiskellessa voi kertyä velkaa, sitten työelämään siirryttäessä säästämisestä ja sijoittamisesta tulee mahdollista ja varallisuutta alkaa kertyä, ja eläkkeellä näitä varoja voidaan sitten käyttää ylläpitämään kulutusmahdollisuuksia. Eläkeläisistä vain 25 prosenttia enää uskookin nettovarallisuuden nousuun, kun 27 prosenttia arvioi sen laskevan.