Pääomasijoittajia kiinnostavat vain kuumimmat kasvuyritykset – ja 4 muuta myyttiä pääomasijoittamisesta

Startupeille kaikkien aikojen rahoituspotti. Suomalainen yritys nappasi miljoonien rahoituspotin. Uusi pääomasijoittaja löysi ensimmäisen sijoituskohteen.

Pääomasijoittajat vilahtelevat talousuutisissa, kun puhutaan kasvuyritysten rahoittamisesta. Mutta mitä pääomasijoittaminen oikeastaan on, ja mitä pääomasijoitusten hoitaminen vaatii?

Esitimme LähiTapiola Varainhoidon pääomasijoitusten salkunhoitaja Justus Hollolle viisi kiperää väitettä pääomasijoittamisesta.

– On helpompaa selittää, mitä pääomasijoittaminen on, kuin tehdä pääomasijoittamista, Hollo sanoo.

Käytännössä pääomasijoittaminen on ammattimaista sijoitustoimintaa, jonka kohteena ovat listaamattomat yritykset. Pääomasijoittaja auttaa kohdeyhtiötä kasvamaan ja kehittymään omistusaikana ja irtautuu yhtiöstä, kun sen aika on.

Pääomasijoittajat tekevät sijoituksia sekä varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin, jolloin puhutaan venture capital -strategiasta, että kypsempiin yrityksiin, jolloin kyseessä on buyout-strategia. Sijoitukset voivat tapahtua joko vähemmistö- tai enemmistösijoituksen muodossa. Kypsemmässä vaiheessa olevien yritysten osalta kyse on tyypillisesti enemmistösijoituksesta.

Tyypillisesti pääomasijoituksia tekevät rahastot, joissa sijoittajina on institutionaalisia sijoittajia, kuten vakuutus- ja eläkeyhtiöitä.

– Tuottoerot parhaimpien ja heikoimpien pääomasijoittajien välillä ovat suuret. Hajautuksella, rahastovalinnalla ja pääsyllä parhaisiin rahastoihin on suuri merkitys. Menestyneiden pääomasijoittajien rahastot kerätään nopeasti täyteen ja uusia sijoittajia otetaan varainkeruusyklistä riippuen mukaan rajallisesti, jos ollenkaan, Hollo kertoo.

– Usein pääomasijoittamisella viitataan juuri alkuvaiheen sijoittamiseen. Pääomasijoittaminen on kuitenkin tätä monipuolisempaa, Hollo huomauttaa ja jatkaa:

– Globaalisti selvästi eniten pääomia kerätään buyout-rahastoihin, jotka sijoittavat kypsemmässä vaiheessa oleviin listaamattomiin yrityksiin, joilla on jo näyttöjä kannattavasta liiketoiminnasta.

Esimerkiksi LähiTapiolassa keskitytään keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin sijoittaviin buyout-rahastoihin sekä jälkimarkkinarahastoihin, jotka täydentävät salkun hajautusta.

Keskikokoiset yritykset tarjoavat sijoittajalle runsaasti kehitysmahdollisuuksia, ja toisaalta riskit ovat pienemmät kuin varhaisen vaiheen yrityksiin sijoittamisessa. Hinnoittelu on keskimäärin suurempaa kokoluokkaa edullisempaa, mikä jättää tilaa myydä kasvanut ja kehittynyt yhtiö suuremman kokoluokan hinnoittelulla.

– Pääomasijoittaminen on päinvastoin pitkäjänteistä touhua. Sijoituksilla tavoitellaan kyllä korkeampaa tuottoa kuin pörssilistatulta markkinalta, mutta myös riskit ovat suuremmat, Hollo sanoo.

Pääosin tuotot realisoituivat vasta kun kohdeyhtiö myydään uudelle omistajalle. Keskimäärin tämä tapahtuu buyout-rahastoissa noin viiden vuoden kuluessa ensisijoituksesta. Useimmiten ostajana on teollinen yhtiö tai toinen esimerkiksi suurempi tai kansainvälisempi pääomarahasto.

Sen sijaan listautumisten osuus irtautumisista on historiallisesti ollut selkeästi pienempi, niitäkin tapahtuu sopivassa markkinaympäristössä ja ne keräävät ymmärrettävästi otsikoita.

Pääomasijoittaja tuo yhtiöön uutta pääomaa, osaamistaan ja verkostojaan, mikä auttaa yhtiötä kasvamaan sekä orgaanisesti että yrityskaupoin. Pääomasijoittaminen sopii siis sijoittajalle, joka pystyy sitoutumaan pitkäaikaisesti sijoituksiin, jotka eivät ole rahastettavissa vuosiin.

– Pääomasijoittamisessa arvonluonti tapahtuu useiden eri keinojen avulla, ja kannattavuuden parantaminen on toki yksi näistä, Hollo kertoo.

– Tutkimusten mukaan pääomasijoittajien omistamilla yhtiöillä on kuitenkin taipumusta kasvattaa liikevaihtoaan ja myös henkilöstömääräänsä selvästi verrokkejaan nopeammin.

– Pitää paikkansa, että pääomasijoittaminen on ammattimaista sijoitustoimintaa. Vähimmäissijoitusmäärät pääomarahastoissa ovat huomattavan suuria, mikä rajaa osaamisvaatimusten ohella sijoittajajoukkoa.

– Pääomasijoittaminen ei siis ole sijoittajauran alkuvaiheessa olevien juttu, vaan sopii jo kokeneemmalle ja sijoittamisen maailmaan perehtyneelle, joka ymmärtää pääomasijoituksiin liittyvät korkeat riskit, Hollo selventää.

Miljoonia ei kuitenkaan vaadita, ja esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa pääomasijoittamista myös kokeneille Private Banking -asiakkaille osaksi hajautettua sijoitusvarallisuutta. Uuteen Pääomasijoitussalkku I -tuotteeseen minimisijoitussumma on 100 000 euroa.

LähiTapiolalla on yli 30 vuoden kokemus pääomasijoittamisesta ja sen kautta pääomasijoittaminen on mahdollista muillekin kuin isoille sijoittajille.

^{Tämä on mainos. Vakuutuksenantaja: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Vakuutuksenantajaa edustava asiamies: LähiTapiola Varainhoito Oy.}

^{Historiallinen tuotto ei ole tae sijoituksen tulevasta arvonkehityksestä. Tuotto-odotus on arvio ja toteutunut tuotto voi olla pienempi tai suurempi kuin tuotto-odotus.}

^{LähiTapiola ei vastaa sijoitusten arvon kehityksestä tai mahdollisesta arvon alentumisesta. Sijoittaja voi myös menettää osittain tai kokonaan sopimukseen sijoittamansa pääoman.}

^{Sijoituskohteeseen liittyvät keskeiset riskit on kuvattu sijoituskohteen tuotemateriaaleissa. Sijoittajan tulee ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua huolellisesti sopimusta ja tuotetta koskeviin materiaaleihin, kuten sopimuksen tuoteselosteeseen, ehtoihin, sijoitussalkun sijoituskohdeliitteeseen, sijoitussalkun erityispiirteisiin sekä avaintietoasiakirjoihin.}

^{Sijoituskohteen muutettavuus rahaksi on sijoituskohteen luonteen vuoksi rajoitettu. Säästönnostoja, säästön siirtoja tai irtisanomisia toteutetaan salkusta tiettyinä päivinä neljä kertaa vuodessa.}

^{Artikkeli on julkaistu aikaisemmin kaupallisena yhteistyönä.}