”Nyt varovaiselle sijoittajallekin on jotain tarjolla” – korot tulivat takaisin ja sijoittajat seurasivat
Pitkään Ruususen unta nukkunut korkosijoittaja on herännyt horroksestaan – kenties poikkeuksellisen hyvään aikaan, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat keskustelussa sijoittaja-vaikuttaja Merja Mähkän kanssa.
Markkinakorkojen räjähdysmäinen nousu on saanut piensijoittajatkin kiinnostumaan koroista. Yksi heistä on sijoittaja, tietokirjailija ja somevaikuttaja Merja Mähkä, joka on sijoittanut aktiivisesti 12 vuotta – koko ajan osakkeisiin. Mähkä kertoi ensiaskelistaan korkosijoittajana LähiTapiolan webinaarissa 29. marraskuuta. Keskustelua luotsasi LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä.
– Kun korot lähtivät nousuun, tuli mahdollisuus laittaa omaa sijoitussalkkuani oppikirjan mukaiseen malliin, jossa ei ole vain hirveästi osakkeita ja riskiä vaan myös tasapainottavia elementtejä, Mähkä perusteli sijoituspäätöstään.
Hän lähti liikkeelle hajauttamalla: Mähkä haali salkkuunsa pitkää ja lyhyttä korkoa, rahamarkkinarahastoja ja korkeamman riskin high yield -yrityslainoja. Vaihtoehtoja on paljon, ja korkosijoittajan kohteet voidaan jakaa neljään pääryhmään, kertoi LähiTapiola Varainhoidon yrityslainoista vastaava salkunhoitaja Antti Komulainen. Riski ja tuotto käyvät käsi kädessä, kuten sijoittamisessa yleensä.
– Valtionlainat ovat vähäriskisimpiä, sitten tulevat määräaikaiset pankkitalletukset, yrityslainat ja lopuksi kehittyvien markkinoiden korot, Komulainen luetteli.
Korkomarkkinoilla piensijoittaja ei pääse kaikkiin kohteisiin käsiksi. Esimerkiksi yrityslainoissa suorat sijoitussummat alkavat sadastatuhannesta.
– Rahastot ovat hyvä ja joustava vaihtoehto monelle. Niissä yksittäisen sijoittajan ei tarvitse miettiä minimisummia tai erilaisia lainaehtoja, Komulainen jatkoi.
Korkosijoittajalle laskevat korot ovat iskun paikka
Mähkä aloitti sijoittamisen kaksitoista vuotta sitten, nollakorkojen aikaan.
– Aloitin lukemalla sijoituskirjoja, joissa sanottiin, että on tapana laittaa 60 prosenttia osakkeisiin ja loput korkoihin. En kuitenkaan saanut koroista kiinni, kun ei niistä tullut tuottoakaan. Sitten jossain vaiheessa sijoitusurani alussa tajusin, että korothan ovat jokseenkin nollissa – että tämän takia näihin ei kukaan oikein sijoitakaan, Mähkä muisteli.
Nyt tilanne on toinen. Korot ovat viidentoista vuoden huippulukemissa, ja seuraavaksi odotetaan laskua. Korkosijoittajalle aika voi olla otollinen.
– Kun keskuspankkien koronlaskut ovat päättyneet, yrityslainat ovat tuottaneet oikeastaan poikkeuksetta hirmuisen hyvin, Komulainen kertoi korkomarkkinoiden kehityksestä edellisen kolmenkymmenen vuoden aikana.
Miksi korkosijoittamisen kelkkaan kannattaisi hypätä juuri ennen koronlaskuja? Syy piilee korkoriskissä eli siinä, miten viitekorkojen vaihtelu vaikuttaa kiinteäkorkoisten lainojen arvoon, kertoi LähiTapiola Varainhoidon korko- ja osakesalkunhoitaja Teemu Kokko.
– Jos teet nyt korkosijoituksen neljän prosentin kiinteällä korolla ja naapuri tekee vastaavanlaisen sijoituksen viikon päästä kolmen prosentin korolla, kaikki haluavat jälkimarkkinoilla sijoittaa esimerkin neljän prosentin lainaan. Eli kun korkotaso tippuu, kiinteäkorkoisten lainojen jälkimarkkina-arvo nousee ja korkosijoittaja voittaa.
Entä milloin korkosijoittaja häviää?
– Viime vuosi on hyvä esimerkki. Inflaatio lähti käsistä ja korot pomppasivat perässä. Kun korkotaso nousee yhdestä kahteen prosenttiyksikköä, korkosijoittaja jää harvoin plussalle, Kokko muistutti.
Saako niistä koroista mitään tuottoa?
Kenelle korkosijoittaminen sitten sopii? Komulainen kehotti miettimään omia sijoitustavoitteita ja tulevia menoja. Salkunhoitaja on lisännyt omia korkosijoituksiaan viime aikoina merkittävästi.
– Meillä on putkiremontti tulossa parin-kolmen vuoden päästä ja se vaatii säästöjä. Korkosijoittaminen voi olla hyvä vaihtoehto tällaisessa tilanteessa. Rahalle saa vakaata tuottoa, eikä sitä tarvitse sitoa määräaikaiseen talletukseen.
Mähkän salkussa korot toimivat osakepotin vastapainona.
– Ajattelen, että korkojakin olisi hyvä olla ainakin tällaisella ihmisellä, joka kaipaa sijoituksilta myös säännöllistä tuloa. Nollakorkojen aikana sitä oli hirveän vaikea saada, mutta nyt varovaiselle sijoittajallekin on jotain tarjolla, Mähkä pohti.
Korkomarkkinoilta löytyy valinnanvaraa myös sijoittajille, joita riski houkuttaa enemmän.
– Riskisemmät yrityslainat ovat itse asiassa tuottaneet vuosituhannen alusta paremmin kuin eurooppalaiset osakkeet. Niiden arvo on myös heitellyt vähemmän kuin osakkeiden. Eli kyllä koroistakin voi saada tuottoa. Pitää vaan ottaa vähän enemmän riskiä, Kokko kertoi.
Mähkälle osakesijoittaminen on rakas ja jännittävä harrastus. Korot ovat tärkeitä, mutta tylsempiä.
– Onhan se osakesijoittajalle vähän kuin katsoisi maalin kuivumista, Mähkä naurahtaa.
– Korot tasapainottavat omaa salkkuani niin, että se toimii paremmin minun tarpeisiini. Se oli iso oivallukseni tässä korkosijoittamisessa: pitää ajatella ensin itseään ja omia tarpeitaan. Parinkymmenen prosentin korkopaino voisi olla sellainen minulle sopiva allokaatio. Sitä kohti voisin mennä.