Koronlaskuja ennen kesää? Ekonomisti arvioi, mitkä tekijät ohjaavat EKP:n päätöksentekoa
Euroopan keskuspankilta odotetaan koronlaskuja ensi vuoden aikana, ehkä jo ennen kesää. Tuoreimmat inflaatioluvut puoltavat odotuksia. LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen arvioi, mitkä tekijät voivat vielä viivyttää ohjauskorkojen käännettä.
Miltä tuleva vuosi näyttää sijoitusmarkkinoilla? Perusskenaariossa ihan hyvältä, paljon tietenkin lopulta riippuu tulevasta talous- ja korkokehityksestä, sanoo LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen.
– Tällä hetkellä sijoitusmarkkinat yleisesti ovat aika korkoherkkiä. Talousuutisia vahdataan tiiviisti, ja vähänkin liian kuuma tai kylmä data saa aikaan isoja heilahduksia, kun korko-odotuksia uudelleenhinnoitellaan. Tämä herkkyys todennäköisesti jatkuu, Kinnunen arvioi.
Osakemarkkinat ovat kirineet kuluneen vuoden aikana reilusti yli kymmenen prosentin tuottoja useissa teollisuusmaissa – kehittyvillä osakemarkkinoilla kokonaistuotto on jäänyt maltillisemmaksi. Kinnunen kertasi sijoitusvuotta LähiTapiolan vuotuisessa Varainhoidon Summit -tilaisuudessa 15. marraskuuta.
– Kuluva vuosi on ollut selvästi kehittyneiden osakemarkkinoiden vuosi.
Koronlaskuja jo ennen kesää?
Euroalueella pahin inflaatio on ohi ja talous viilentymässä, sanoo Kinnunen. Inflaatio on laskenut yli kymmenen prosentin huipusta alle kolmeen, ja myös energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio on laskenut alle neljään prosenttiin.
– Kuluvan vuoden aikana inflaatio on tullut nopeasti alas, mutta jatkossa hidastuminen tasaantuu ja voi hetkellisesti jopa kääntyä. Yksi syy on vertailuajankohdissa: esimerkiksi energian hintakehitys on hidastanut inflaatiota tänä vuonna, mutta jatkossa vaikutus tasaantuu, Kinnunen ennakoi.
Ekonomisti arvioi, että koronnostot ovat ohi sekä euroalueella että Yhdysvalloissa.
– Tällä hetkellä markkinat odottavat EKP:ltä koronlaskuja ensi vuoden aikana, mahdollisesti jo ennen kesää. Keskuspankki haluaa kuitenkin toppuutella markkinaodotuksia ja ensin varmistaa, että inflaatiotavoite ei vaarannu, mutta viimeistään kesän tienoilla rahapolitiikan keventäminen voitaneen aloittaa.
Inflaation hidastuminen voi edelleen pitkittyä
Euroalueen vaisut talousnäkymät ja tuoreimmat inflaatioluvut puoltavat odotuksia laskevista koroista. Kinnusen mukaan Euroopan keskuspankin on kuitenkin edelleen tarkkailtava erityisesti kahta tekijää, jotka voivat viivyttää inflaation hidastumista.
– Yksi tekijä on palkkojen nousu. Palkkapaine vaikuttaa edelleen palveluinflaatiossa.
Kinnunen ei kuitenkaan näe viitteitä pysyvästä palkka-hintakierteestä. Myös euroalueen laimeat talousnäkymät vaimentavat hintapaineita.
Toinen tekijä liittyy energian hintaan: esimerkiksi siihen, että kriisi Lähi-idässä leviäisi ja öljy ja maakaasu kallistuvat.
– Toistaiseksi Lähi-idän tapahtumien vaikutukset ovat olleet vähäiset. Energian hinnan pitäisi myös pysyä pidempään selvästi korkealla, jotta sillä olisi merkittävä vaikutus keskuspankkien päätöksentekoon, ekonomisti arvioi.
Kinnusen mukaan keskuspankit aikailivat koronnostojen käynnistämisessä. Sama haaste voi toistua myös toiseen suuntaan tultaessa.
– Korkopolitiikan suunnanmuutoksiin liittyy aina epävarmuutta. Koronnostoissa keskuspankit toimivat alkukankeuden jälkeen uskottavasti, ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet koko ajan maltillisina. Alaspäin tultaessa EKP:n on mietittävä sitäkin, että korot vaikuttavat eri jäsenmaihin eri nopeudella. Yhtäällä korkeampi korkotaso alkaa vasta purra, kun toisaalla jo viilenee. Tuleva korkokehitys on yksi ensi vuoden merkittävistä kysymyksistä, kun arvioidaan sijoitusmarkkinoiden näkymiä.
”Jos korkotaso pysyy lähelläkään nykyistä, se tulee olemaan ongelma”
Varainhoidon Summit -tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, jossa LähiTapiolan sijoitusjohtaja Juha Malm, pääekonomisti Jari Järvinen ja johtaja Tero Pesonen arvioivat vuotta 2024 sijoittajan silmin. Kuluva vuosi on yllättänyt panelistit positiivisesti.
– Suurin yllätys on se, miten resilientti talous on ollut – ja yksittäinen kuluttaja. Jos omien vanhempieni sukupolvi olisi nyt kuluttamassa, he olisivat laittaneet rahahanat kiinni jo vuosi sitten. Mutta tämä sukupolvi vielä jaksaa kuluttaa, mikä on pitänyt yllä taloutta, Pesonen arvioi.
Markkinoilla voitot eivät ole jakautuneet tasan.
– Itseäni on tänä vuonna yllättänyt hirveän suuret erot markkinoiden sisällä, sanoi pääekonomisti Järvinen viitaten Yhdysvaltoihin, jossa osakkeiden arvo on noussut vuoden aikana keskimäärin 16 prosenttia.
– Siellä on yli 60 prosentin tuottoja big dataan ja tekoälyyn liittyvissä ETF:issä ja yli 40 prosentin tuottoja suuriin teknologiayhtiöihin sijoittavissa ETF:issä. Pieniin yhtiöihin sijoittavat ovat saaneet suurin piirtein nollatuottoa tänä vuonna, ja sitten jos tarkastellaan equally weighted -indeksejä, joissa jokainen yhtiö saa yhtä suuren painoarvon, ollaankin jo pakkasella.
Osakemarkkinat odottavat koronlaskuja kuumeisesti. Pinteessä ovat etenkin kiinteistötoimiala ja rakentaminen.
– Kaikki liiketoiminta, jossa oman pääoman tuottoa tehostettiin ottamalla paljon velkaa, on todella isoissa ongelmissa. Se on huolenaihe numero yksi, pohti sijoitusjohtaja Malm.
– Jos korkotaso pysyy lähelläkään nykyistä, se tulee olemaan ongelma. Luottohäiriömerkintöjä tullaan näkemään korkeammalla tasolla ja pidempään kuin viimeisen viidentoista vuoden aikana, Pesonen varoitti.
Tummia pilviä maalaavat myös kansainvälinen politiikka ja ensi vuoden presidentinvaalit Yhdysvalloissa.
– Skenaario, jossa Trump palaa Valkoiseen taloon ja käynnistää uuden protektionismin aallon, on ihan mahdollinen. Paljon puhutaan pirstaloitumisesta ja deglobalisaatiosta – se olisi tosi huono kehityskulku meille kaikille. Uskon kuitenkin, että järki voittaa ja globalisaatio jatkuu hieman erinäköisenä, Järvinen arvioi.
Tulevana vuonna Järvinen näkee mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla ja luottaa sijoittajien kestosuosikkiin Yhdysvaltoihin. Euroopan kilpailukyky ei pääekonomistia vakuuta.
– Eurooppa on ikuinen lupaus, ellei jotain saada aikaan politiikkarintamalla. Hyvä asia on Mario Draghin työryhmä, jossa pohditaan, mikä on seuraava vaihe Euroopalle: integraatio vai hajautuminen. Voisin veikata, että se on integraatio, mutta sitä odotellessa Eurooppa on kysymysmerkki.