Talous29.11.2024Joka neljäs aikoo selvitä joulusta satasella – joulubudjetti keskimäärin 420 euroaSuomalaisten joulubudjetit ovat laskeneet 17 prosenttia kolmessa vuodessa. Yhä useampi kotitalous aikoo käyttää jouluun alle sata euroa. Lapsiperheillä joulubudjeteissa on noin 180 euroa ”lapsilisää”.

Suomalaiset aikovat käyttää joulun viettoon tänä vuonna keskimäärin 420 euroa per kotitalous. Summa selviää LähiTapiolan tuoreesta Arjen katsaus -kyselystä, ja se pitää sisällään kaikki joulunajan kulut lahjoista ruokiin, joulukoristeisiin, matkoihin ja muihin jouluvalmisteluihin. * Suomalaisten joulubudjetit ovat tänä vuonna noin 40 euroa pienemmät kuin toissa vuonna, jolloin LähiTapiola kysyi asiaa edellisen kerran. Lapsiperheillä joulubudjetit ovat keskimäärin 470 euroa ja lapsettomilla kotitalouksilla 290 euroa, eli noin 180 euroa vähemmän.– Palkansaajien ostovoima on noussut yli puolitoista vuotta, ja kuluttajien luottamuskin on vahvistunut parin joulun takaisesta sähköpaniikista. Odotin, että nousu näkyisi myös joulubudjeteissa, mutta kaikkea muuta, ihmettelee LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.Nummiaro uskoo, että joulumieltä rokottavat nyt työttömyyden pelko ja arvonlisäveron korotukset.– Talouden veto on hieman piristynyt vuoden alusta, mutta kaksi ja puoli vuotta jatkunut työttömyyden nousu ei ota taittuakseen. Arvonlisäveron korotus sattuu sekin kiusallisesti joulun alle. Itse veronkorotuksella ei ole suurensuuri vaikutus jouluostosten hintaan, mutta se voi viilentää kuluttajien joulumieltä odotettua enemmän. Kuluttaminen on aina osin psykologiaa ja voi olla, että esimerkiksi energiahintojen noususta johtuva yleinen inflaatio on helpompi niellä kuin hinnankorotus, joka johtuu lisäverotuksesta. Tästä voi tulla kulutukseen suurempi lovi kuin finanssipolitiikan arvioissa on ajateltu, Nummiaro arvioi.Kotitalouksien joulubudjetit eri vastaajaryhmissäEuroa per kotitalous vuonna 2024

Joulun kulutusjuhla on hiipunut 90-luvultaLähiTapiolan aiemmista kyselyistä selviää, että suomalaisten joulubudjetit olivat suurimmillaan vuonna 2021, jolloin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot olivat huipussaan. Silloin jouluun käytettiin keskimäärin noin 500 euroa, minkä jälkeen joulubudjetit ovat laskeneet lähes viidenneksellä (noin 17 prosenttia).– Kolmessa vuodessa budjetit ovat pienentyneet 17 prosenttia ja hinnat nousseet 13 prosenttia yhdenmukaistetulla hintaindeksillä mitattuna. 420 euron joulubudjetilla saa tänä vuonna noin neljänneksen vähemmän tavaroita ja palveluita kuin 500 euron budjetilla sai kolme vuotta sitten. Toki inflaation vaikutus kunkin kotitalouden jouluostoksiin riippuu pitkälti niiden sisällöstä ja voi vaihdella paljonkin, Nummiaro sanoo.Ekonomistin mukaan joulubudjettien putoaminen ei selity yksin kireällä taloustilanteella, vaan se on osa pidempää kulutuskäyttäytymisen muutosta.– Vähittäismyynnillä on aina ollut tapana kasautua vahvasti jouluun, mutta sesongin merkitys on hiipunut vuosi vuodelta. Vielä 1990-luvun lopulla joulukuun vähittäismyynti oli 30 prosenttia korkeampi kuin vuoden keskimääräinen kuukausimyynti. Viime vuonna se oli enää noin 12 prosenttia korkeampi. Esimerkiksi tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, joita usein löytää pukinkontin kovista paketeista, on jo kahtena viime vuotena ostettu enemmän marraskuussa kuin joulukuussa. Mikäli joulubudjettien pieneneminen johtuu siitä, että kulutus jakautuu tasaisemmin pitkin vuotta, se voi olla hyväkin asia. Silloin vältetään kiireelliset hutiostokset, joita tehdään hätiköiden joulun alla.Uuden kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen (25,5 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista) aikoo käyttää joulunviettoon enintään sata euroa. Osuus on suurempi kuin aiempina vuosina, jolloin satasen joulubudjetti oli joka viidennellä (19,5–21,7 prosenttia kantansa kertoneista vastaajista vuosina 2019–2022).– Pienimmät joulubudjetit ovat kyselyn nuorimmilla vastaajilla sekä kaikkein pienituloisimmilla. Näissä ryhmissä joulun rahankäyttöä nakertavat muun muassa sosiaaliturvan leikkaukset sekä asumistuen pieneneminen. Kiristämällä sosiaaliturvaa hallitus pyrkii tekemään työnteosta entistä houkuttelevampaa. Jos työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole riittävästi vetoa, jää ainoaksi vaikutukseksi käytettävissä olevien tulojen pieneneminen, Nummiaro toteaa.

*) LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar TNS).Vastaajat edustivat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Forumissa, joka on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,1 prosenttiyksikköä.

Ajankohtaista

Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.Ympäristö24.4.2025Ilmastoyhteisö vastaa pk-yritysten tarpeisiin viedä ilmastotyönsä vaikuttavammalle tasolleLähiTapiola on mahdollistanut lahjoituksillaan jo yli 500 pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan. Suositun ilmasto-ohjelman jatkumoksi on nyt lanseerattu pk-yritysten Ilmastoyhteisö. Siihen voivat hakea yritykset, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle.

Katso lisää ajankohtaisia