”En ollut miettinyt tarpeeksi, miten puoliso pärjäisi, jos kuolen” – Uusi asuntolaina sai sijoittaja Merja Mähkän havahtumaan henkivakuutuksen tarpeeseen

Reppureissatessaan Intiassa 15 vuotta sitten Merja Mähkä teetti itselleen horoskooppiennustuksen, joka lupasi hänen elävän tavallisen pituisen elämän. Lupaus kuulosti Mähkästä mukavalta. Ajatus elämän soljumisesta omalla painollaan kohti vanhuutta oli helpottava.

Kuluneena vuonna sijoittaja Mähkän silmään on kuitenkin sattunut uutisia, jotka ovat saaneet hänet ajattelemaan eri tavalla kuin ennen: Perheenäiti sairastuu parantumattomasti, toinen nelikymppinen äiti taas menehtyy tapaturmaisesti. Yllättäviä asioita, joihin ei voi vaikuttaa, todella tapahtuu.

– Tänä vuonna olen toistuvasti pysähtynyt miettimään, miten perheeni pärjäisi, jos minulle sattuisi jotain vakavaa, Mähkä sanoo.

Menneen vuoden talouspohdintojen taustalla on myös käytännönläheisempi syy. Mähkän perhe muutti kolme vuotta sitten isompaan asuntoon ja hänestä tuli uudestaan asuntovelallinen parin velattoman vuoden jälkeen.

– Velattomuus teki elämästä yksinkertaisempaa. Se olisi tehnyt kuolemastanikin sellaista, hän miettii.

Kesän kynnyksellä Mähkä päätti perehtyä henkivakuuttamiseen vakuutusyhtiö LähiTapiolan asiantuntijan kanssa. Kartoituksen myötä hahmottui, mitkä asiat pitäisi laittaa kuntoon. Lopputulema oli hänelle monella tavalla valaiseva.

Mähkä ja hänen puolisonsa ovat jakaneet asuntolainan kustannukset siten, että molemmilla on omat lainat, jotka ovat erikokoiset. Puolison lainaosuus on suurempi. Arjen kuukausittaisista kuluista vastikkeen kuittaa Mähkä, kauppalaskut puoliso.

Mähkä kertoo ajatelleensa aiemmin, ettei huolta ole, koska hän oli onnistunut kerryttämään sijoittamalla merkittävästi omaisuutta: Mähkällä osakevarallisuutta on noin 700 000 euron arvosta. Kuitenkin jos Mähkä kuolisi, lapset perisivät hänen varallisuutensa.

– En ollut selvästi pohtinut tarpeeksi, miten puoliso pärjäisi, jos kuolen, hän sanoo.

Vakuutuskartoituksen myötä Mähkä tajusi, ettei hänen puolisonsa selviäisi kuukausittaisista kustannuksista, jos perheen kuluilla olisi vain yksi maksaja.

Mähkä sanoo toivovansa, että perheen arki jatkuisi mahdollisimman samanlaisena, jos häntä ei enää olisi. Lasten harrastukset pyörisivät, lomamatkoilla voisi käydä ja ruokakaupasta ostaa, mitä haluaa. Tärkeintä olisi, että puoliso ja lapset saisivat asua nykyisessä kodissa.

– Siksi isän turvaaminen on keskeistä, hän sanoo.

Mähkä valitsikin henkivakuutukseen korvaussumman, jolla puoliso saa tarvittaessa kuitattua lainaosuuden. Tällöin puolison hoidettavaksi jäisi vain kuukausittainen vastike ja arjen muut kulut.

Kartoitus herätteli Mähkää myös toiseen asiaan. Koska hänellä on omaisuutta ja varallisuutta, kuten sijoitukset ja oma yritys, tulisi hänen lapsilleen perinnön lisäksi maksettavaksi myös isohko noin 100 000 euron perintövero. Veron määrä yllätti Mähkän.

– Koen itseni sen verran nuoreksi, että perintöverojen ajatteleminen on tuntunut absurdilta.

Hän on pohtinut ratkaisuksi sijoitusvakuutusta. Se on säästämisen muoto, jossa on mahdollista sijoittaa vakuutuksen sisällä. Nimetyt edunsaajat saavat vakuutukseen sijoitetun summan yleensä jo ennen perinnönjakoa ja saavat näin tarvittaessa rahaa esimerkiksi verojen maksuun.

Merja Mähkä on tullut tutuksi kehottamalla suomalaisia tekemään kuten hän itse eli sijoittamaan. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana hän on jakanut ajatuksiaan niin kirjoissa, kolumneissa, blogeissa kuin podcasteissa. Viime vuodet hän on myös pitänyt suosittua talousaiheista Instagram-tiliä.

Vaikka Mähkä puhuu työkseen sijoittamisen puolesta, hän ei halua asettaa säästämällä ja vakuutuksella varautumista vastakkain. Molemmilla on hänestä paikkansa, ja henkivakuutusta hän ajattelee ensisijaisesti elämänkausituotteena.

– Henkivakuutus kannattaa niinä vuosina, kun perhe on kaikista haavoittuvaisin eli kun lapset ovat pieniä ja lainat isoja.

Monella suomalaisella ei kuitenkaan ole henkivakuutuksen tuomaa turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan henkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella. Ilmiölle on oma nimensäkin, henkivakuutusvaje. Samaa vajetta heijasteli myös LähiTapiolan keväällä toteutettu Arjen katsaus -kyselytutkimus: tuhannen vastaajan joukossa noin joka toiselta puuttui henkivakuutus.

Mähkä uskoo, ettei moni yksinkertaisesti ole pysähtynyt pohtimaan, kuinka hyvin läheiset pärjäisivät tilanteessa, jossa perheen toisen aikuisen palkkatulot puuttuisivat.

– Voi tulla yllätyksenä, että puolison menehtyessä tulotaso tippuu ja arjen jatkaminen totutun kaltaisena hankaloituu.

Mähkä oli ajatellut, että oman henkivakuutuksen pohtiminen olisi ollut ankea ja ahdistava tapahtuma. Se oli myös yksi syy, miksi asia oli omalta kohdalta jäänyt hoitamatta. Kokemus osoittautui kuitenkin päinvastaiseksi. Olikin huojentavaa pohtia, miten asiat järjestyisivät ja millaisella vakuutusturvalla perheen arjen jatkuminen olisi turvattu.

– Keskustelusta jäi valoisa mieli, ei yhtään synkkä, hän sanoo.

^{Artikkeli on julkaistu aikaisemmin kaupallisena yhteistyönä.}