Elpyvä ostovoima saattaa jäädä sukanvarteen – työmarkkinatilanne voi säikäyttää säästämään

Suomalaisten säästäminen jatkuu tänäkin vuonna keskimääräistä vaisumpana. Näin vihjaa LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely, jonka vastaajista 42 prosenttia arvioi säästävänsä kuluvan vuoden aikana jokseenkin saman verran kuin vuonna 2023. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.*

– Säästäminen on miltei pari vuotta ollut keskimääräistä alhaisempaa, ja sellaisena se myös näyttää jatkuvan. Suomalaiset eivät usko säästämisen nousevan kuluvana vuonna, ja kaikkein pessimistisimpiä ovat pienituloiset, tulkitsee LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kyselyn tuloksia.

Arjen katsaus -kyselyssä noin neljännes suomalaisista (23 %) sanoi säästävänsä kuluvan vuoden aikana viime vuotta enemmän ja noin neljännes (26 %) vähemmän. Jälkimmäisissä korostuivat kyselyn vähätuloisimmat vastaajat, eli alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat kotitaloudet, joista 37 prosenttia sanoi saavansa tänä vuonna vähemmän rahaa säästöön kuin vuotta aiemmin.

– Pienituloiset ovat muita useammin sosiaaliturvan piirissä, eli kaavaillut menoleikkaukset varmasti näkyvät tuloksissa, Nummiaro arvioi.

Kansantalouden kannalta keskimääräistä vaisumpi säästäminen voi olla hyväkin uutinen, jos palautuva ostovoima kanavoituu kulutukseen.

– Pahimpien hintapaineiden aikana moni tinki isoista hankinnoista, kuten kodinkoneista, joiden uusimista ei voi loputtomiin lykätä. Tilastojen mukaan kuluttajat luottavat jo hieman enemmän siihen, että tämä vuosi on edellistä otollisempi kestokulutushyödykkeiden hankkimiseen.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste kasvoi vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä ja nousi niukasti plussan puolelle. Kokonaisuutena säästämisaste jäi kuitenkin vuoden aikana pakkaselle.

– Nouseva ostovoima helpottaa säästämistä tänä vuonna, ja osa varmaan pyrkii kerryttämään jälleen huvenneita puskureitaan sekä mahdollisesti varautumaan tuleviin yllätyksiin. Hyvätuloisilla viime vuosien alhainen säästäminen on saattanut myös osin johtua koronasäästöjen tietoisesta purkamisesta kulutukseen, Nummiaro pohtii.

Ennusteiden mukaan suomalaisten palkat nousevat kuluvan vuoden aikana yleistä hintatasoa nopeammin, ja myös korkojen odotetaan kääntyvän laskuun. Yhdistettynä vaisuihin säästämissuunnitelmiin elpyvä ostovoima voi tietää kasvavaa kulutusta ja tuntuvaa piristysruisketta taantuvaan talouteen. Tilanne työmarkkinoilla saattaa kuitenkin saada suomalaiset vielä kiristämään kukkaronnyörejään.

– Lakot hidastavat talouden nousemista taantumasta, mikä voi lisätä työttömyyden pelkoa. Riitely voi lisäksi jatkua syksyllä palkkaneuvottelukierroksella. Kotitaloudet voivat reagoida lakkouutisiin lisäämällä säästämistä, jos pahan päivän puskureita ei koeta riittäviksi.

Ekonomistin mukaan kotitalouksien luottamusta nakertaa myös rakennusalan jatkuva alakulo.

– Luottamuksen loppu on varovaisuussäästämisen alku.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 092 suomalaista 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (ent. Kantar Public). Vastaajat edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.

Huomattavasti enemmän säästöjä kuin vuoden 2023 aikana 7
Jokseenkin enemmän säästöjä kuin vuoden 2023 aikana 16
Jokseenkin saman verran säästöjä kuin vuoden 2023 aikana 42
Jokseenkin vähemmän säästöjä kuin vuoden 2023 aikana 13
Huomattavasti vähemmän säästöjä kuin vuoden 2023 aikana 13
En osaa/halua sanoa 9