Teiden huono kunto aiheuttaa vaaratilanteita – näin voit varautua talveen ja vaaranpaikkoihin

Peräti 81 prosenttia suomalaisista on havainnut viime aikoina merkkejä teiden kunnon huonontumisesta: teillä näkyy kuoppia ja railoja, lisääntyneitä uria, routavaurioita sekä kuluneita ajoratamerkintöjä. Kun pääkaupunkiseudulla asuvista 72 prosenttia oli huomannut merkkejä teiden huonommasta kunnosta, maaseutumaisissa kunnissa vastaava luku oli jopa 95 prosenttia. Luvut ilmenevät LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

– Onhan tämä pysäyttävä tulos. Hallitus on osoittanut ensi vuodelle teiden korjausvelan purkamiseen 250 miljoonaa, mutta ei se valitettavasti kovin pitkälle riitä, sillä teiden kunto on heikentynyt jo vuosia ja samalla uutta kulumista tapahtuu koko ajan, pohtii LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Kuluneena kesänä uutta päällystettä saatiin valtion ylläpitämille teille noin 1 500 kilometrin matkalle, kertoo Väylävirasto. Traficom on arvioinut, että vuosittain maanteiden päällystysmäärän pitäisi olla jopa noin 3 500–4 000 kilometriä, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Teiden kunnon parantamista vaikeuttaa ja korjausvelkaa kasvattaa tällä hetkellä myös raaka-aineiden ja työn hinnan kallistuminen.

Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes joka neljäs (23 %) suomalainen on joutunut muutaman viime vuoden aikana läheltä piti -tilanteeseen tai onnettomuusvaaraan teiden huonon kunnon takia. Maaseutumaisissa kunnissa vaaratilanteen oli kokenut 34 prosenttia, kun taas pääkaupunkiseudulla asuvista vastaava luku oli 16 prosenttia.

– Kuopat ja rikkinäinen asfaltti rikkovat renkaita, tai jos kuoppia yrittää väistää varsinkin nopeassa vauhdissa, vievät äkilliset liikkeet helposti auton hallinnan, sanoo Alaviiri.

Teiden erilaisista vauriotyypeistä kyselyssä nousivat erityisesti esille tien pinnan kuopat ja railot, joita oli havainnut yli 70 prosenttia, sekä teiden routiminen ja urat, joita kumpaakin oli pannut merkille noin puolet vastaajista.

– Jos uran pohjalla on vettä, auto voi joutua vesiliirtoon. Kun vesi jäätyy, lähtee auto nopeasti liukkauden takia hallinnasta, varsinkin jos tiessä on mutkaa, Alaviiri selvittää.

Lue myös: Rengasvahingot yllättävän yleisiä – ”autojen kasvava koko ja matalaprofiilisemmat renkaat altistavat rengasrikoille”

Yksi teiden huonoon kuntoon liittyvä riskitekijä on se, että rapakuntoisilla teillämme ajetaan vanhoilla autoilla. Vuonna 2022 henkilöautojemme keski-ikä oli Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan noin 12,9 vuotta. Uusimpia autot ovat Uudellamaalla, kun taas harvemmin asutuilla alueilla autojen keski-ikä on korkeampi – siis juuri siellä, missä teiden kunnonkin koetaan olevan huonompi.

– Teiden turvallisuuteen vaikuttaa myös kunnossapito. Talvisaikaan teitä täytyy aurata, suolata ja hiekoittaa. Kunnossapidossa ei aina pysytä nopeiden säämuutosten vauhdissa, eivätkä resurssitkaan välttämättä riitä. Tämä on hyvä liikenteessä tiedostaa, Alaviiri sanoo.

Oman osansa teiden korjausvelkaan tuo myös muuttuva ilmasto. Kun routa-aika on aiempia vuosikymmeniä lyhyempi ja lämpötila sahaa useammin nollan molemmin puolin, ovat tiet kovalla koetuksella.

Kuljettaja voi varautua tien kuntoon liittyviin riskeihin monella tapaa ja näin ehkäistä vaaratilanteita. Auton ja renkaiden kunnossapito sekä oman ajotavan mukauttaminen olosuhteisiin lisäävät kaikkien turvallisuutta.

– Talvella esimerkiksi pienemmillä teillä, joille huoltokalustot ehtivät usein vasta pääväylien jälkeen, on oltava erityisen varovainen. Lisäksi varsinkin risteysalueet voivat olla lumentulon jälkeen äärimmäisen liukkaat, kun tien pintaan on kiillottunut lunta, sanoo Alaviiri.

Onnettomuuksia sattuu helposti myös tutuilla teillä ja kiireessä. Siksi myös aamulla väsyneenä pitäisi muistaa keskittyä ajamiseen ja varata tarpeeksi aikaa kelin mukaan.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 19.–25.5.2023 välisenä aikana 2 129 suomalaista. He edustavat maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.