LähiTapiolan sijoitusasiantuntijat: Talouden taantuma jää lieväksi, nousu tapahtuu ensi vuonna
Loppua kohti käyvä talousvuosi on tarjonnut vaihtelua: korkomarkkinat ovat muuttuneet muutaman vuoden takaisesta ja osakemarkkinat ovat toipuneet. Yksi aihe on kuitenkin ollut ylitse muiden – inflaatio.
Taantumaa on edessä loppuvuosi ja uuden vuoden alkupuoli, arvioi LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiolan
Markkinoilla seurataan nyt, tuleeko USA:n talouskasvun ennakoitu lasku olemaan kova vai pehmeä. Nummiaro kuitenkin uskoo, että tämän jälkeen voidaan palata kasvun tielle.
– Jos inflaatio tulee alas ilman kovaa taantumaa, olisi se pehmeä lasku. Jos taas taantuma osoittautuisi kovemmaksi, tarkoittaisi se yrityksille vaikeuksia, Nummiaro sanoo.
Talouden ja markkinoiden nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä loppuvuoden sijoitusympäristöstä keskustelivat Nummiaron kanssa webinaarissa LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Tommi Äikäs ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon toimitusjohtaja Vesa Immonen. Sijoituswebinaarin juonsi LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä.
Inflaatio hidastuu – helpotusta on luvassa
Kulunut vuosi tullaan muistamaan inflaation kiihtymisestä. Hintojen nousu kuritti suomalaisia kotitalouksia, ja energian hinnan kallistuminen pahensi tilannetta vielä entisestään. Kesällä inflaatio kääntyi laskusuuntaan. Euroopan keskuspankki uutisoi syyskuussa vielä yhdestä koronnostosta, jonka otaksutaan olevan viimeinen.
Inflaation rauhoittuminen päättää korkojen nostot. Viime aikojen suhdannekehitys on alleviivannut, kuinka rahapolitiikan suhdanne oli viime vuodet jäässä ja on nyt palannut. Nyt rahalla on jälleen hinta. Hannu Nummiaro esitteli oman ajatuksensa korkojen laskusyklistä:
– Korkokehityksessä odottaisin, että meillä on nyt noin vuoden periodi, jolloin korot pysyvät noin neljässä prosentissa. Ensi vuoden syyspuolella ollaan jo koron laskusyklissä.
Lisää isoja koneita – viennin kohentuminen tarpeen Suomen osakemarkkinoilla
Osakemarkkinoilla on kuulosteltu mennyt vuosi, milloin korkojen nousu päättyy. Suomen osakemarkkinoiden piristyminen vaatisi vientiyritysten lopputuotteiden kysynnän elpymistä.
Markkinoiden välillä on ollut suurta hajontaa. Länsimarkkinoilla tuotto on ollut hyvää, mutta kehittyvillä markkinoilla Aasiassa on mennyt heikommin. Sijoitusten tuottoon onkin tänä vuonna vaikuttanut, miten maantieteellisen hajauttamisen on huomioinut: Suomen markkinat ovat olleet miinuksella, mutta on ollut maita, joissa kurssit ovat nousussa. Esimerkiksi hajautukset Etelä-Euroopan ja Latinalaisen Amerikan markkinoille ovat olleet runsastuottoisia.
Myös toimialakohtaiset erot ovat olleet suuria ja tuoneet sitä kautta muutoksia sijoitusympäristöön. IT-ala on tuottanut eniten, tekoälytrendi on nostanut monia yhdysvaltalaisia yhtiöitä.
Palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet, mikä on osaltaan varmasti vaikeuttanut kotitalouksien säästöjen kasvattamista – sijoittamiseen on voinut olla aiempaa vähemmän rahaa. Toisaalta sijoittaminen kiinnostaa yhä useampaa, sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien ihmisten osuus on jatkanut kasvuaan Suomessa, selviää Tilastokeskuksesta.
Kiinteistömarkkinoilla harvinaisen vaikea vuosi
Rakentamisen suhdannekuva on tällä hetkellä alavireinen: asuntorakentaminen on hidastunut ja rakennusliikkeillä on tästä johtuen vaikeaa. Kiinteistömarkkinat ovatkin olleet poikkeuksellinen hankalassa markkinatilanteessa inflaation ja korkokehityksen vuoksi.
– Hitaasti liikkuva kiinteistömarkkina ei pysy perässä korkotason nopeissa korjausliikkeissä. Tuottoyhtälö on korjaantumassa, mutta se tapahtuu vähän hitaammin, Vesa Immonen sanoi webinaarissa.
Kulunut vuosi toi myös mukanaan kohonneet asumiskustannukset. Jos asuntosijoituspottia on rakentanut velalla, kohonneet vastikkeet yhdistettynä asuntokaupan pysähtyneisyyteen ja asuntojen hinnan laskuun ovat voineet aiheuttaa monelle sadoista tuhansista yksityisistä asuntosijoittajista ongelmaa. Vesa Immonen toi esiin, kuinka sijoitusasuntokaupoille ei nyt kannata lähteä, kun tuottoyhtälö on rikki. Toisaalta ensiasunnonostajille tilanne voi olla hyväkin.
Kiinteistömarkkinoiden kasvukohteeksi hän näki uutena sektorina ponnahtaneen yhteiskuntakiinteistöjen osuuden. Uutta vuoden aikana on ollut, että yritykset ovat enenevässä määrin heränneet käyttämään tekoälyä. Esimerkiksi kiinteistömarkkinoilla se voi tarkoittaa uusia avauksia.
– Uudet keinot ja tietolähteet ovat rakentamisessa tarpeen. Rakennetun ympäristön suunnittelu lähtee suunnittelusta ja kaavoituksesta, aina elinkaaren loppuun saakka. Välissä tapahtuu monta asiaa, ja uskon, että digitaalisuus ja tekoäly tuovat mahdollisuuksia, Immonen sanoi.
Kiina on ollut kasvun veturi – nähtäväksi jää, alkaako sen vauhti hiipua
Ensi vuoden sijoitusmarkkinoiden kohtaloon vaikuttaa myös Kiinan talouskehitys, joka puhututti webinaarin asiantuntijoita useaan otteeseen. Kiinan kiinteistökupla koteloitui, eikä päässyt leviämään. Kiinan talouden nousujohtoisen talouskehityksen nähdään kuitenkin olevan taittumassa.
– Kiina kulkee omaa kasvupolkuaan, sen talous kasvaa 4-5 prosenttia vuodessa. Kasvupotentiaali on tulossa alas. Voi olla, että vuosikymmenen päästä puhutaan parista prosentista, Hannu Nummiaro sanoi.
– Nyt tuntuu, että Kiinan talousmalli on tullut tiensä päähän. Kiinan kasvumalli on ollut vienti- ja investointivetoinen. Siinä ongelmana on, että sitä ei voi tehdä loputtomasti, Nummiaro jatkoi.
Ongelmat Kiinan taloudessa heiluttavat koko maailman taloutta. Vaikutusta osakemarkkinoihin on myös Aasian alueen geopoliittisilla uhilla. Osakemarkkinoihin voisi vaikuttaa muuttunut tilanne Taiwanin osalta. Koronan myötä teollisuusyhtiöt alkoivat pohtia, mistä raaka-aineita ja komponentteja saa, ja alihankintaketjujen muokkaus alkoi.
– Tuntuu, että trendi jatkuu ja investoiminen Kiinan markkinoille laskee, ja riippuvuutta Kiinasta halutaan vähentää koko ajan enemmän, Tommi Äikäs sanoo.