Suomalaiset vakuuttaisivat yhä enemmän itseään – ” Hyvinvointivaltion kestävyys huolettaa monia kansalaisia”
LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyn mukaan suomalaiset turvaisivat tulevaisuudessa ennen kaikkea omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejään. LähiTapiolan ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan teknologinen harppaus muuttaa riskejä huomattavasti.
Suomalaisten yleisin vakuutus on kotivakuutus. Halu kodin ja muun omaisuuden vakuuttamiseen tuskin muuttuu tulevaisuudessakaan. Sen sijaan yhteiskunnan palvelutarjonnan muutokset herättävät suomalaisissa huolia.
Suomalaiset miettivät erityisesti ikääntymistään ja tarpeitaan tulevaisuudessa. LähiTapiola kysyi yli tuhannelta suomalaiselta, mitä tulevaisuuden riskejä he olisivat valmiita vakuuttamaan. Selvä enemmistö vastanneista (40 %) ottaisi vakuutuksen vanhuuden hoivaa turvaamaan. Lähes yhtä moni (36 %) miettisi vakuutusta vakaavaa sairautta aiheuttamia tarpeita ajatellen.
-Kyselytulosten perusteella hyvinvointivaltion kestävyys huolettaa monia kansalaisia siinä määrin, että he ovat miettineet omaehtoista varautumista hoiva- ja hoitopalvelujen turvaamiseksi. Vanhuuden hoivan 40 % suomalaisista olisi valmis tulevaisuudessa turvaamaan vakuuttamalla. Valmius on yllättävän suuri siinä mielessä, että nykyisin tällaista vakuutustuotetta ei edes ole markkinoilla, eikä julkisen sektorin palvelulupauksen selkeän määrittelyn puuttuminen edistä sellaisten markkinoiden syntyä, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Arjen katsaus –kyselyssä erityisesti naiset (47 %) pitivät vanhuuden hoivavakuutusta tarpeellisena. Miehistä hoivavakuutusta voisi harkita joka kolmas vastannut. Tulevaisuuden hoivan tarvetta miettivät erityisesti kyselyn 55-64 –vuotiaat vastaajat, joista yli puolet harkitsisi vakuutusta hoivan tarpeeseen.
Ikääntymisen aiheuttamien hoivatarpeiden sekä eläketurvan riittävyyden lisäksi suomalaisia mietityttävät oma terveys ja mahdollisten sairauksien hoito.
Vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden tulisi turvata suomalaisille riittävät terveyspalvelut, mutta jo heti toiminnan alkuvaiheessa alueiden rahoituksessa on ilmennyt suuria puutteita. Jo nyt keskustellaan erilaisista palveluiden karsimisista.
Kyselyssä joka neljäs vastaaja olisi halukas ottamaan vakuutuksen turvaamaan perusterveydenhuollon palveluita. Yllättäen kyselyn nuorimmat vastaajat olivat kiinnostuneimpia vakuuttamaan perusterveydenhuollon palveluita, samoin taajaan asutuissa kunnissa asuvat.
-Suomalaisten korkea valmius omaehtoiseen varautumiseen istuu hyvin nykyiseen tilanteeseen, jossa hoitajista on pulaa, hoitajamitoitus jättää hoitopaikkoja tyhjiksi ja julkisen sektorin rahoitustasapainon tavoittelu voi pahimmillaan johtaa joidenkin julkisten palvelujen alasajoon, jos tehostamistoimet eivät riittävästi onnistu. Luultavasti kansa mielessään varautuu siihen, että hyvinvointivaltio voi palveluiltaan tulevaisuudessa olla vähemmän avokätinen, jolloin on viisainta myös itse varautua, jos vain oma talous sen mahdollistaa. Tätä tukevat myös kyselyn kaksi muuta terveyteen liittyvää kohtaa, sillä 36 % olisi valmis hankkimaan vakuutuksen erityisen vakavan sairauden varalle (esimerkiksi syöpä) ja 25 % perusterveydenhuollon palveluiden varalle.
Ilmastonmuutos- ja kyberriskit herättävät vain vähän vakuutuskiinnostusta
Megatrendeistä ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys eivät yllättäen herätä suomalaisissa suuria turvan tarpeita. Arjen katsaus –kyselyn mukaan ilmastonmuutoksesta johtuvien sääilmiöiden aiheuttamia riskejä vastaan vakuuttaisi vain 18 prosenttia vastanneista.
Yhtä harva kyselyyn vastannut olisi kiinnostunut ottamaan vakuutusta esimerkiksi identiteettivarkauksia vastaan. Vielä harvempi havittelisi vakuutusta tietomurtoja tai tietoteknisiä riskejä silmällä pitäen.
-Tekninen kehitys on sekä uhka että mahdollisuus. Se luo kokonaan uusia riskejä, kuten erilaiset tietoturvallisuuteen ja esimerkiksi identiteettivarkauksiin liittyvät väärinkäytökset. Toisaalta datan hyödyntäminen, keinoäly ja automaatio voivat pienentää monia nykyisiä riskejä, esimerkiksi talotekniikan, liikenteen ja terveysseurannan kehittymisen kautta, Nummiaro sanoo.
-Koko vakuuttamisen toimialan asiakaslupaus tullee osin muuttumaan kohti ennaltaehkäisyä nykyisen realisoituneiden vahinkojen korvauksesta sijaan. Kyselyn mukaan orastavaa kysyntää tällaiselle murrokselle jo löytyy, sillä 10 % vastaajista olisikin kiinnostuneempi maksamaan ennaltaehkäisevistä palveluista, kun vahinkojen korvauksesta mieluummin maksaisi 57 % vastaajista. Kaikkia riskejä ei teknologinen megaharppauskaan poista, joten perinteinen vahinkojen vakuutus ei katoa koskaan, vaikka yhteiskunnan riskit muuttavat muotoaan.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely toteutettiin 6.-16.1.2023 ja siihen vastasi 1043 suomalaista, jotka olivat vähintään 18 vuotta täyttäneitä. Kyselyn virhemarginaali oli +/- 3,1 prosenttiyksikköä.