<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Työelämä 12.4.2023

Työmatkatapaturmien lukumäärä nousi jopa 23,5 prosenttia – ”Tavoitteena asennemuutos ja nolla työmatkatapaturmaa”

Talotekniikkayritys ARE:ssa tehdään suunnitelmallista työtä työmatkatapaturmien kitkemiseksi. ARE:n turvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen haluaa jokaisen työmatkatapaturman pois – ja kilpailijat saavat mielihyvin lähteä mukaan tärkeään asiaan. LähiTapiolan ja Liikenneturvan kehittämä itsearviointityökalu auttaa työyhteisöjä liikenneturvallisuuden kehittämisessä.

Suomessa sattui viime vuonna 114 600 työtapaturmaa. Näistä 92 000 sattui työtehtävissä ja 22 600 kodin ja työpaikan välisillä matkoilla. Työpaikkatapaturmien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 1,6 prosenttia ja työmatkatapaturmien jopa 23,5 prosenttia.

Viime vuoden kasvuun vaikuttivat kevään ja loppuvuoden liukkaat olosuhteet sekä työntekijöiden paluu koronavuosien jälkeen etätöistä takaisin työpaikoille. Tapaturmavakuutuskeskuksen ennusteen mukaan työtapaturmien lukumäärä tulee pysymään tänä vuonna viime vuoden tasolla, mutta työmatkatapaturmien määrä kasvaisi yli viidellä prosentilla.

Voisiko asialle tehdä jotain?

Suomen suurimmassa talotekniikkatalossa ARE:ssa liikutaan paljon paikasta toiseen. Työntekijöitä on noin 2 700 ja huoltoautoja on liikkeellä satoja päivittäin. Viime vuonna ARE:ssa sattui 21 työmatkatapaturmaa, joista puolet olivat liukastumisia ja seitsemän sattui ajoneuvon kanssa liikenteessä.

– Työpaikalla sattuvat tapaturmat ovat olleet jo pitkään laskussa, mutta työmatkatapaturmien määrä on pysynyt pitkälti samana: vuosittain niitä on noin parikymmentä ja eniten on aina liukastumisia. Ajattelimme pitkään, ettemme voi niille juuri mitään, kun ne eivät tapahdu työpaikallamme. LähiTapiolan aloitteesta aloimme kuitenkin pohtia, voisiko asialle tehdä jotain, kertoo ARE:n turvallisuuspäällikkönä 16 vuotta toiminut Mikko Tiainen .

Tiaisen vastuulla on työturvallisuuden kehittäminen ARE:n koko Suomen toimintojen osalta. Syksyllä 2022 käynnistyi useamman vuoden yhteistyö vakuutusyhtiö LähiTapiolan ja Liikenneturvan kanssa. LähiTapiolassa on havaittu, että työyhteisöiltä puuttuu konkreettisia työkaluja työmatkaturvallisuuden kehittämiseen.

– Lähdimme pohtimaan, miten voisimme parhaiten tukea asiakkaitamme. Otimme yhteyttä Liikenneturvaan, ja yhteistyöstä syntyi itsearviointityökalu alkukartoituksen tekemiseen. Tärkein asia työpaikoilla on tiedostaa, että työmatkoihin liittyy riskejä – ja niihin pystytään vaikuttamaan. Työmatkaturvallisuus tulee sisällyttää osaksi työpaikan työturvallisuusprosesseja, kertoo henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Vesa Kynsijärvi LähiTapiolasta.

Oleellista on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ tavoitteiden eteen, toteaa Liikenneturvan tiimipäällikkö Tomi Niemi .

– Työmatkaturvallisuuden eteen tehty työ voidaan katsoa myös osaksi työyhteisön vastuullisuustyötä, opitut tiedot ja taidot siirtyvät myös osaksi vapaa-ajan matkoja.

Matkoista aiheutuu pidempiä sairauslomia kuin itse työpaikalla

Työmatkatapaturmista aiheutuneet työkyvyttömyysjaksot ovat keskimäärin pidempiä kuin työajalla sattuneiden tapaturmien. Senkin takia niihin kannattaa pureutua perusteellisesti.

– Olimme toki aiemminkin raportoineet työmatkatapaturmia, mutta Vesan aloitteesta tästä käynnistyi suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehitysprojekti, Tiainen kertoo.

Liikenneturvan toimesta ARE:ssa tehtiin alkukartoitus: itsearviointikyselyyn vastasi lähes 500 henkilöä. Ensimmäinen työpaja jatkotoimenpiteistä on nyt pidetty.

– Kysely oli arvokas monella tavalla. Saimme henkilöstöltä tärkeitä kommentteja muun muassa väsyneenä ajamisesta ja huoltoautojen valoista – asioita, joiden kehittämiseen tartuttiin heti.

Väsymys on tunnetusti suomalaiskuskien helmasynti. Liikenneturvan mukaan jopa neljä kymmenestä kuljettajasta on ajanut kuluneen vuoden aikana autoa, vaikka ajokunto on ollut heikentynyt; 16 prosenttia kertoi ajaneensa autoa niin väsyneenä, että oli pelännyt nukahtavansa rattiin.

– Työpaikoilla, joissa liikutaan paljon paikasta toiseen, on tärkeää viestiä esimerkein ja muistuttaa ajokunnon tärkeydestä. Esihenkilö voi sanoittaa, että on ihan ok mennä työkohteeseen edellisenä iltana ja yöpyä. Hän voi myös laittaa talvimyrskypäivää edeltävänä päivänä viestiä, että nyt kannattaa jäädä etätöihin, jos suinkin mahdollista, Tiainen sanoo.

Tiainen kannustaa kiinnittämään huomiota myös lyhyisiin siirtymiin.

– Moni laskee itsensä autoilijaksi ja unohtaa, ettei työmatka pääty auton pysäköimiseen, vaan sitten vielä kävellään. Harva vaihtaa nastakenkiä lyhyelle matkalle parkkipaikalta sisätiloihin. Liukastuminen voi sattua myös sillä 50 metrin matkalla parkkipaikalta tai bussipysäkiltä.

Liikenneturvallisuusasiat pysyväksi osaksi työpaikan turvallisuuskulttuuria

Kartoituskyselyn tulokset purettiin ARE:ssa tammikuussa 2023. Sen jälkeen työryhmä on lähtenyt edistämään konkreettisia toimenpiteitä ja tekeillä on työmatkaliikkumisen vuosikello. Liikenneturva ja LähiTapiola toimivat sparraajina, eli tarjoavat ideoita ja ovat tukena asioiden toteutuksessa. Päävastuu on kuitenkin ARE:lla.

– Liikenneturva on tietynlainen auktoriteetti, mikä auttaa viestimisessä. Olemme käyttäneet myös LähiTapiolan liikkumisen videoita apuna koulutuksissa ja viestimisessä. Jokaisen työpaikan ei tarvitse kehittää pyörää uudelleen. Meiltä saa mielellään kopioida ideoita. Jokainen tapaturma on tärkeää saada pois – olkoon se meillä tai kilpailijalla, sanoo Tiainen.

– Tehdyt toimenpiteet työmatkaturvallisuuden saralla parantavat kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta, joten kyseessä on kaikkien yhteinen asia. Turvallisuuden eteen tehdyt ennaltaehkäisevät toimet säästävät usein euroja sekä inhimillistä kärsimystä ja huolta, lisää Liikenneturvan Niemi.

Työmatkaturvallisuuden kehittäminen ei ole kuitenkaan mikään pikajuoksu, muistuttaa Kynsijärvi.

– Se on maraton. Liikenneturvakin tekee työyhteisöjen kanssa yleensä vähintään kolmen vuoden projekteja. Asennetta pystytään muuttamaan, mutta se ei muutu kerralla.

Viisi vinkkiä suunnitelmallisen työmatkaturvallisuuden kehittämiseen:

  1. 1.

    Nimeä organisaatiostasi työryhmä/vastuuhenkilöt hankkeelle ja tee alkukartoitus. Liikenneturvallisuuden itsearviointityökalu on minkä tahansa työyhteisön hyödynnettävissä alkukartoituksen tekemisessä. Alkukartoituksessa selvitetään työmatkojen sekä työasiamatkojen osalta suoritteen määrää, kulkutapoja, sattuneita läheltä piti sekä toteutuneita onnettomuuksia, niiden raportointia sekä esimerkiksi suoja- ja turvalaitteiden käyttöä.

  2. 2.

    Hyödynnä kumppanien asiantuntija-apua . Esimerkiksi Liikenneturva ja LähiTapiola tarjoavat hyviä käytäntöjä, vinkkejä, viestintämateriaalia sekä koulutusta eri muodoissaan työyhteisöjen tueksi.

  3. 3.

    Osallista henkilöstöä . Henkilöstön kuuleminen auttaa ymmärtämään, mitkä asiat koetaan ongelmiksi. Haasteet saattavat olla hyvinkin erilaisia työtehtävistä ja vaikka maantieteellisestä sijainnista riippuen.

  4. 4.

    Rakenna työmatkaturvallisuuden vuosikello tai vaikka ohjekirja . Monia asioita voi ennakoida etukäteen: milloin heijastimia tarvitaan, milloin hirvi- ja peuravaaran riskit ovat suurimmillaan. Vuosikello on tärkeää tuoda kaikkien nähtäville ja asioita on tärkeää nostaa esille uudestaan ja uudestaan.

  5. 5.

    Viesti ja kouluta suunnitelmallisesti – johdon esimerkit ovat tärkeitä . Kerro avoimesti kyselyn tuloksista, tavoitteista ja toimenpiteistä henkilöstölle. Johdon ja esihenkilöiden esimerkit ja ohjeistus ovat tärkeitä viestien vaikuttavuuden tukemisessa.