LähiTapiolan sijoitusasiantuntijat: Alkuvuonna talous kehittyy vaisusti, toivottavasti päästään kasvuun kiinni loppuvuonna
Hajautushyötyjä on taas ollut tarjolla sijoittajille, kun korot ovat nousseet. Valoisasti alkanut vuosi on harmaantunut korkeana pysyneen inflaation ja pankkiongelmien takia. Lue LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnusen ja salkunhoitaja Antti Komulaisen arvioita talouden ja sijoitusmarkkinoiden näkymistä.
Vauhdikkaasti alkanut vuosi sijoitusmarkkinoilla on hieman hyytynyt vuoden ensimmäisen neljänneksen loppua kohden. LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ja yrityslainasalkunhoitaja Antti Komulainen arvioivat LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa, että sijoittajien toiveikkuus on laantunut yhä korkeana pysyneen inflaation ja Yhdysvalloissa ja Euroopassa nähtyjen pankkiongelmien myötä.
Huolet ja erilaisten ongelmien ilmaantuminen ovat saaneet rahoitusmarkkinoilla aikaan voimakasta hintaheiluntaa. Maaliskuun taittuessa päätökseen monen omaisuuslajin koko alkuvuoden tuotto on kuitenkin pysynyt yhä positiivisena.
- Euroopassa osakemarkkinoilla ollaan yhä plussalla, samoin Yhdysvalloissa, maailman osakemarkkinatkin vajaat kolme prosenttia huolimatta pankkihuolista. Alueellisia eroja toki on. Esimerkiksi Euroopassa pankkisektorin paino on aika iso ja se on parin viime viikon aikana painanut osakemarkkinaa, rahoitusmarkkinaekonomisti Kinnunen sanoo.
Myös Komulainen näkee alkuvuoden kehityksen positiivisena.
- Mukavaa, että vuosi on lähtenyt positiivisesti liikkeelle ja näkymät koko vuodenkin osalta ovat varsin hyvät, Komulainen sanoo.
Yrityslainasalkunhoitaja Komulainen iloitsee erityisesti siitä, että viime vuoden korkojen voimakkaan nousun jälkeen rahoitusmarkkinoilla ollaan palattu normaalitilaan – korkosijoitukset tarjoavat jälleen mukavaa tuottoa sijoittajalle. Näin sijoittajan kannattaa taas hakea hajautushyötyjä korkosijoituksista.
- Nyt on palattu normaalimpaan aikaan ja se tarkoittaa, että sijoittaja pystyy hajauttamalla parantamaan oman salkkunsa riski-tuotto –suhdetta, Komulainen perustelee.
- Viime vuosi oli korkosijoittajalle hankala, kun korkoliike oli niin iso ja korot tulivat paljon ylöspäin vuoden aikana. Hajautushyötyjä ei ollut sijoittajalle saataville viime vuonna. Pankkihuolien aika on hyvä esimerkki siitä, kun korot ovat tulleet alas, myös hajautushyötyjä on ollut saatavilla. Muun muassa valtionlainapuolella on ollut aika hyviäkin tuottoja tarjolla. Mielestäni on hyvä juttu, että luvut näyttävät hyviltä, vaikka kaikenlaista tähänkin alkuvuoteen on riittänyt, muistuttaa Kinnunen.
Osakemarkkinat tarjoavat Kinnusen mukaan yhä preemiota korkomarkkinoihin nähden. Suhteellisesti korkojen houkuttelevuus on kuitenkin kasvanut enemmän.
- Preemiota osakemarkkinoilta on saatavissa, mutta myös korkomarkkinat ovat tällä hetkellä houkutteleva vaihtoehto. Osakemarkkinoiden kannalta on hyvin tärkeää se, mihin talous tulee menemään.
Toiveet taloudesta on ladattu loppuvuoteen
Alkuvuosi niin Euroopan kuin Yhdysvaltain talouksissa näyttää yhä vaisulta. Euroopan keskuspankki julkaisi vastikään uusimman ennusteensa euroalueen talouskasvuksi. Keskuspankki ennakoi kasvun olevan vain prosentin tänä vuonna. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin johto puolestaan ennakoi maan bkt:n muutoksen olevan tänä vuonna 0,4 prosenttia. Suomen Pankki puolestaan ennakoi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Kinnusen mukaan ennakoivat suhdanneosoittimet viestivät, että teollisuusmaissa käännepiste suhdanteessa olisi jo käsillä. Tämä näkyy reaalitaloudessa viiveellä, mutta toiveita paremmasta on olemassa.
- Toivottavasti tästä lähdetään pikku hiljaa vahvistumaan. Tietenkin se tarkoittaa, että talouden realisoituvat kovat luvut tulevat vasta jälkikäteen. Reaalitaloudessa alkuvuosi on heikomman kasvun aikaa ja toivottavasti loppuvuoden osalta käännytään elpymisen tielle, Kinnunen sanoo.
- Jos uusia häiriöitä talouteen ei tule, toivottavasti vuonna 2024 olemme paremmin kasvussa kiinni.
Vaisuista talousnäkymistä huolimatta Kinnunen muistuttaa, että vahvoja taloutta tukevia elementtejä on yhä olemassa ja ne tasoittavat talouden töyssyä.
- On hyvä huomata, että vaikka erilaisia uhkakuvia talouden osalta on ollut, esimerkiksi työmarkkina on ollut vahva sekä euroalueella että Suomessa. Se tukee sitä, että talouden töyssy on jäämässä aika kevyeksi. Esimerkiksi Suomen osalta odotetaan, että taantumamme on lyhyt ja hyvin lievä. Vahva työmarkkina on yksi niistä tärkeistä tekijöistä, joka tukee taloutta.
Kohonneet korot ja korkea inflaatio ovat yhä tekijöitä, jotka lisäävät painetta talouteen. Nämä supistavat yksityistä kulutusta ja pienentävät yritysten investointihaluja sekä heikentävät ihmisten ostovoimaa. Kinnunen kuitenkin uskoo, että inflaatioluvut näyttävät loppuvuonna jo paremmilta kuin nyt.
Katso rahoitusmarkkinaekonomisti näkemys talous- ja inflaatiokehityksestä