Ovatko jo seuraavan kriisin ainekset käsissä? ”Näkymät vakaasti ja johdonmukaisesti kehittyneissä pankeissa ovat edelleen hyvät”

Pankkisektorin tila on noussut otsikoihin amerikkalaisen Silicon Valley Bankin kaatumisen ja sveitsiläisen Credit Suissen vakavaraisuusongelmien seurauksena. Sijoittajat hermoilevat ja keskuspankit niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa joutuvat tekemään hätätoimia pitääkseen pankkijärjestelmän vakaana.

Seuraavassa johtaja Jyrki Mäkelä, rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen ja salkunhoitaja Kari Pihkala LähiTapiola Varainhoidosta kertovat, mitä seurauksia sekä SVB:n ja muiden pienien amerikkalaispankkien sekä sveitsiläisen pankkijätin kriisillä on ollut ja kuinka sijoittajan tulisi suhtautua tilanteeseen.

Amerikkalaisen Silicon Valley Bankin ajautuminen Yhdysvaltojen viranomaisten hallintaan ja sitä seuranneet tapahtumat ovat aiheuttanut voimakasta kurssiheiluntaa osake- ja korkomarkkinoilla. Viranomaiset ottivat haltuunsa myös amerikkalaisen Signature Bankin, johon SVB-pankin tavoin kohdistui voimakas talletuspako. Lisäksi hermostuneisuutta on aiheuttanut sveitsiläisen Credit Suissen vaikeudet.

Tilanteen vakauttamiseksi Yhdysvaltojen finanssiviranomaiset laativat ripeästi pelastussuunnitelman, jonka mukaan SVB-pankin tallettajien varat turvataan kokonaisuudessaan. Pelastussuunnitelma ei koske pankin omistajia. Viranomaisuussuunnitelman mukaan myös Signature Bankin asiakkaiden talletukset turvataan. Keskuspankki Fed ilmoitti lisäksi uudesta pankeille kohdistetusta lainaohjelmasta, jolla tarvittaessa turvataan pankkijärjestelmän toimivuutta.

Viikonlopun aikana sveitsiläispankki UBS sopi yhteystyössä Sveitsin viranomaisten kanssa yrityskaupasta, jossa UBS ostaa vaikeuksiin ajautuneen Credit Suissen. Kaupan yhteydessä Sveitsin keskuspankki tarjoaa UBS:lle mittavaa likviditeettirahoitusta. Lisäksi Sveitsin viranomaiset ovat luvanneet kattaa Credit Suissen UBS:lle mahdollisesti aiheuttavia tappioita tietyiltä osin ja ehdoin.

Viikonlopun aikana Fed ja viisi muuta keskuspankkia ilmoittivat myös koordinoiduista toimenpiteistä, joilla tehostetaan dollareiden saatavuutta kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä. Toimenpiteellä varmistetaan pankkien likviditeettiä ja vahvistetaan luottamusta. Keskuspankkien tehtäviin kuuluu huolehtia rahoitusjärjestelmän vakaudesta, joten tarvittaessa ne käyttävä valtuuksiaan myös jatkossa, mikäli tarvetta ilmenee.

Pankki- ja finanssijärjestelmään kohdistuvat häiriöt ovat aina vakavia järjestelmän keskeisestä luonteesta johtuen ja siksi viranomaisten nopea reagointi onkin ensisijaisen tärkeää yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Viranomaisten reagointi onkin tässä suhteessa ollut esimerkillistä ja rauhoittunut tilannetta.

Vaikka viranomaisten toimenpiteet ovatkin olleet ripeitä, sijoitusmarkkinoilla erilaiset kriisit näkyvät sijoittajien lisääntyneenä varovaisuutena. Tämä on ollut havaittavissa myös tälläkin kertaa, mm.  pankkien liikkeelle laskemien joukkolainojen hinnoittelussa, sijoituksellisesti ns. ”turvasatamakohteiden” kysynnässä ja ylipäätänsä likviditeetin tarpeen ylikorostumisena.

Luonnollisesti tilanne huolestuttaa edelleen amerikkalaisten aluepankkien asiakkaita. Vaikka heijastusvaikutuksia tänne Eurooppaankin on ollut havaittavissa, kriisipankkien suorat yhtäläisyydet eurooppalaisiin pankkeihin nähdään kuitenkin vähäisinä. Sveitsiläisen Credit Suissen taustalla ongelmat ovat olleet pitkäaikaisempia, joten täysin uudesta asiasta ei senkään kohdalla ole kyse.

Todennäköisesti kaikkien pankkien rahoitusrakenteeseen ja -kustannuksiin kiinnitetään jatkossa entistäkin enemmän huomiota. Pankkien kannattaa pyrkiä mahdollisimman monipuolisiin rahoituslähteisiin, mutta ilmeisesti niiden rahoituskustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan. Tämä voi heijastua pankkien haluun ja kykyyn kasvattaa lainaustaan rahoitusta tarvitseville.

Pankkien valvojat myös saavat lisää syitä entisestään tarkentaa ja laajentaa valvontatoimiaan. Tämä on perusteltua luottamuksen entisestään vahvistamiseksi pankkisektoria kohtaan. Lyhyellä aikavälillä sijoittajat seuraavat tilannetta tarkasti. Myös keskuspankkien toimia ja rahapolitiikan jatkoaskelia arvioidaan suurennuslasilla. Koroissa ja korko-odotuksissa on nähty isoja päiväliikkeitä.

LähiTapiola Varainhoidon hoitamissa rahastoissa ja sijoitussalkuissa ei ole ollut suoria omistuksia Silicon Valley Bankissa. Sen sijaan LähiTapiola USA Keskisuuret ESG –rahaston sijoituskohteena on ollut Signature Bank, jonka osuus oli noin 0,7 prosenttia kyseisen rahaston pääomista.

Tämän hetken tiedon perusteella Signature Bank:n osakkeen arvo kirjataan alas kokonaisuudessaan, mutta yksittäisenä kohteena sen vaikutukset jäävät hyvin pieneksi.

Varainhoidon hoitamista varoista amerikkalaisten finanssisektorin kohteisiin on sijoitettu (suoria sijoituksia) noin 60 miljoonan euron edestä ja epäsuorasti, esim. ETFien kautta noin 17 miljoonan euron edestä.

Suomessa tai Euroopassa yleensä pankkien sääntelyä ja valvontaa on lisätty niin, että olemme luottavaisia pankkiemme toiminnan asianmukaisuuteen ja riskinhallintaan. Menneisiin vuosiin verrattuna pankit ovat nykyisin paremmin pääomitettuja ja sääntelyä on kehitetty. Lisäksi keskuspankkien työkalut vastata tarvittaessa ongelmiin ovat hyvällä tasolla.

Euroopan keskuspankki kertoi torstaina tiedotteessaan, että se seuraa nykyisiä markkinajännitteitä tarkasti, ja on valmis reagoimaan tarpeen vaatiessa hintavakauden ja rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämiseksi. Jatkossa pankki- ja rahoitussektorin tilaa varmasti seurataan keskuspankkien päätöksenteossa entistä herkemmällä korvalla.

Yleisesti pankkitoimintaa arvioitaessa on hyvä huomata, että Silicon Valley Bankin ongelmien taustalla oli osaltaan hyvin nopea kasvu ja ja liiketoimintamallin haasteet. Jos pankki keskittyy kasvuun, on vaara, että se ei ehdi panostamaan kaikkiin lisääntyneisiin riskinhallinnan tarpeisiin samaan tahtiin. Esimerkiksi Silicon Valley Bankin talletuskanta lähes kolminkertaistui noin kolmessa vuodessa.

Ilmeisesti SVB ei ollut varautunut siihen, että trendi kääntyisi nopeasti, kun uudessa korkoympäristössä sen asiakaskunta koki ulkoisen rahoituksen tiukentuneen ja tarvitsi aiemmin tekemiään talletusvaroja samanaikaisesti suurissa määrin. Käsityksemme mukaan pohjoismaiset sekä muut eurooppalaiset pankit ovat pitäneet kasvutavoitteensa hyvin kohtuullisina.

On luonnollista, että amerikkalais- ja sveitsiläispankkien ongelmien myötä epävarmuus kasvaa, mutta pitkällä aikavälillä johdonmukaisesti kehitetyt pankit ovat olennainen osa talouksiamme ja käsityksemme mukaan pankkien liiketoimintanäkymät kokonaisuutena ovat vakaat Suomessa ja muuallakin, missä pankkien sääntely ja valvonta toimivat.

Sijoituksista vakaiden, johdonmukaisesti kehitettyjen pankkien arvopapereihin, on käsityksemme mukaan jatkossakin mahdollista saada kohtuullista osinko- ja korkotuottoa.