Suomen Pankin johtokunnan jäsen Välimäki: Pohjainflaation nousun vuoksi EKP ei voi vielä tyytyä nykykorkotasoon
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoo, että maaliskuun koronnoston jälkeen Euroopan keskuspankki palaa vanhaan ja arvioi korkopolitiikkaa taas kokous kokoukselta ja datalähtöisesti. LähiTapiola Varainhoidon sijoittajatilaisuudessa puhuneen Välimäen mielestä pandemian aikaiset, mittavat elvytystoimet olivat perusteltuja.
Euroopan keskuspankki jatkaa ainakin vielä maaliskuun kokouksessaan koronnostojen linjalla. Näin kertoi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki LähiTapiola Varainhoidon sijoittajatilaisuudessa.
Keskuspankin keskeinen tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen ja se ei tällä hetkellä toteudu toivotusti. Kuluttajahinnat eli inflaatio on jatkanut yhä nousuaan. Vaikka energian ja ruuan hintojen nousu on jo hidastunut ja osin jo laskenutkin, Euroopan keskuspankin hintavakaustehtävän kannalta keskeisempi pohjainflaatio jatkaa yhä kiihtymistään. Pohjainflaatiossa ei ole mukana elintarvikkeita eikä energiaa.
- EKP:n joulukuun ennusteen mukaan euroalueen inflaatio on tavoitteessa vasta vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Nyt kun tiedämme mitä energiahinnoille on tapahtunut, varmasti inflaatio tulee nopeampaa alaspäin. Mutta pohjainflaatio on yhä kiihtynyt. Pohjainflaatio on inflaation pysyvyyden kannalta tärkeämpi. Sen takia emme ole vielä mitenkään tyytyväisiä, emmekä voittajia, Välimäki sanoi tilaisuudessa.
Tammikuussa euroalueen inflaatio oli korkea, 8,5 prosenttia ja pohjainflaatio seitsemän prosenttia. Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävässä neuvostossa varajäsenenä istuva Välimäki sanoo, että keskuspankissa seurataan tarkasti, mitä euroalueella palkkojen käy. Mikäli työmarkkinoilla alettaisiin vaatia täyttä kompensaatiota inflaation noususta, se kiihdyttäisi inflaatiota edelleen.
- Tällä hetkellä näyttää siltä, että työmarkkinat eivät ole vaatimassa täyttä kompensaatiota shokkiin eli palkankorotukset jäävät inflaation nousua maltillisemmiksi ja palkankorotukset ensi vuodelle ovat pienempiä kuin tälle vuodelle. Eli uskotaan, että inflaatio on palautumassa.
Venäjän viime vuoden helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan nosti energiahintoja rajusti ja on siis keskeinen syy siihen, että euroalueen inflaatio kiihtyi huomattavasti viime vuonna. Hintavakauden turvaamiseksi EKP aloitti koronnostot viime heinäkuussa ja on nostanut korkoja jo 5 kertaa yhteensä kolme prosenttiyksikköä. Nyt keskeinen ohjauskorko eli EKP:n talletuskorko on 2,5 prosentissa.
- Olemme aika voimakkaasti indikoineet, että jos mitään yllättävää ei tapahdu, korkoja nostetaan maaliskuussa edelleen puoli prosenttiyksikköä. Sen jälkeen palataan vielä aidommin vanhaan, meeting by meeting data-dependend –politiikkaan ja katsotaan, miten maailma kehittyy, miten inflaatio-odotukset kehittyvät ja miten talous kehittyy, Välimäki sanoo.
- En usko, että kolme prosenttia on mikään katto. Jos tarvitsee, menemme ylöspäin. Jos maailma romahtaa, sitten kevennetään.
Vaikka median ja sijoittajien päähuomio kohdistuu nyt EKP:n korkopäätöksiin, keskuspankki tekee myös muitakin rahapolitiikkansa kiristystoimia. Muun muassa keskuspankki jättää sijoittamatta uudelleen erääntyvistä velkakirjoistaan saamia varoja. Maalis-kesäkuussa sijoitusten määrä pienenee keskuspankin mukaan 15 miljardilla eurolla kuussa. Sen jälkeen keskuspankki valitsee muutosvauhdin tilanteen mukaan.
Keskuspankin voimakkaiden toimien ansiosta sijoittajat ovat jo luottavaisia, että keskuspankki saa toimillaan inflaation kuriin. Sijoittajien inflaatio-odotukset ovat palautuneet toivotulle kahden prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä. Tämä on keskuspankille hyvä uutinen, sillä ainakaan odotusten takia keskuspankin ei tarvitse muuttaa näkemystään korkopolitiikkansa suunnasta.
Ilman voimakkaita elvytystoimia pandemia-aika olisi voinut olla 30-luvun laman toisinto
Inflaation rajun nousun vuoksi on herätetty kysymys, menikö valtioiden ja keskuspankkien laajamittaiset elvytystoimet liialliseksi. Monet valtiot, mukaan lukien Suomi velkaantui elvytystoimien seurauksena selvästi ja kärsii nyt kohonneiden korkojen vuoksi suurista korkomaksuista.
Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Tuomas Välimäen mielestä toimet eivät olleet ylimitoitettuja. Jos mitään ei olisi tehty, seurauksena olisi voinut 30-luvun laman kaltainen katastrofi.
-Onneksi keskuspankeissa on paljon tutkimusta siitä, mikä 30 –luvulla meni väärin ja se haluttiin välttää. Siksi ensisijainen toimija oli finanssipolitiikka, joka piti yrityksiä pystyssä ja tuki kotitalouksia. Toinen olimme me keskuspankit, jossa lähdimme siitä, että kun pandemiaoloissa taloudet sulkeutuvat, kaikkein tuhoisinta olisi, että saisimme päälle finanssikriisin ja sitä emme halunneet.
EKP lainasi eurooppalaispankeille yli 2 000 miljardia euroa hyvin matalalla korolla. Pankkien saaman lainan ehtona oli, että ne välittävät rahaa reaalitalouteen. Tämä ei koskenut kuitenkaan asuntoluototusta.
Lisäksi EKP osti laajamittaisesti euroalueen valtioiden velkapapereita ja näin keskuspankki piti valtioiden rahoitustilannetta keveänä, vaikka ne elvytystoimien vuoksi velkaantuivat selvästi.
- Jos operaatioita ei olisi tehty, tuloksena olisi voinut olla 30-luvun lamakehitys aika isollakin todennäköisyydellä. Se ainakin estettiin. Jos tänään olisi käytössä samat tiedot kuin oli maaliskuussa 2020, olisin ainakin itse täysin valmis kaikkiin noihin operaatioihin, mitä silloin tehtiin.