<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 27.1.2023

Joukkolainojen näkymät aiempaa paremmat – sijoittajalle on taas tarjolla hajautushyötyjä

Ennätyksellisen surkean vuoden jälkeen sekä valtion- että yrityslainojen tuottonäkymät ovat parantuneet. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren ja salkunhoitaja Antti Komulainen uskovat, että paluu normaaliin sijoitusmaailmaan on käynnissä ja joukkolainat ovat taas kiinnostava vaihtoehto sijoittajille.

Kannattaako joukkolainoihin enää edes sijoittaa? Pitkään jatkunut nollakorkojen aika piti niin valtion- kuin yrityslainojenkin tuotot matalina. Viime vuosi oli joukkolainoille surkea. Inflaation voimakas vauhdittuminen ja sitä seuranneet keskuspankkien huomattavat koronnostot kohottivat markkinakorkoja rajusti painaen samalla joukkolainojen arvoja selvästi.

- Vuosi 2022 oli hyvin huono vuosi lähes kaikissa sijoituslajeissa. Aluksi ajateltiin, että pandemian jälkeen käyntiin lähtenyt taloudellinen aktiviteetti vain nostaa inflaatiota hetkellisesti. Mutta Venäjän Ukrainaan kohdistamien aggressioiden seurauksena energianhinnat alkoivat oireilla ja sodan aloituksen jälkeen energia kallistui rajusti. Tämä heijastui muidenkin hyödykkeiden ja palveluiden hintoihin ja sai inflaation todella kovalle laukalle, korkojohtaja Peter Castren kiteyttää viime vuoden tapahtumia.

Toipuminen shokkivuodesta alkoi viime vuoden lopulla. Castren muistuttaa, että tilanne on yhä hyvin herkkä. Venäjä jatkaa sotimistaan Ukrainassa, talouden taantumauhka on todellinen, inflaatio on edelleen korkealla tasolla ja keskuspankit jatkavat koronnostojaan.

Sijoittajat odottavat, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkonsa vaihteluväliä vielä yhteensä 0,75 prosenttiyksiköllä 5,0-5,25 prosenttiin. Eurooppalaiset virkaveljet EKP:ssä kulkevat Fediä hieman jäljessä, siksi sijoittajat odottavat EKP:ltä vielä voimakkaampia toimia, yhteensä prosenttiyksikön koronnostoja.

- On todennäköistä, että taantuma tulee Eurooppaan. Yhdysvalloissa tilanne on epävarmempi, tuleeko taantumaa vai ei. Markkinoilla mielipide näyttää olevan siihen suuntaan, ettei niin aggressiivisia koronnostoja enää tarvittaisi kuin on pelätty ja taloudetkaan eivät taannu yhtä paljon kuin on pelätty. Tämä on näkynyt muun muassa pitkien korkojen selvänä laskuna sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tasapaino on kuitenkin hyvin herkkä, Castren sanoo.

Sijoittajat seuraavat nyt joka ikistä talouslukua tiukasti. Arvioita tehdään kaiken aikaa, kestääkö jää vai ei. Sijoittajien suuri huoli kohdistuu palkansaajiin. Palkat eivät ole seuranneet hintojen nousun perässä ja nyt pelätään, että hyvän työllisyystilanteen vallitessa palkkavaatimukset alkavat nousta. Palkkojen nousu ajaisi inflaatiota yhä korkeammalle.

- Jos palkkainflaatio lähtee liikkeelle, inflaatio ei taltu kovin nopeasti. Talouden kokonaiskuva ratkaisee sen, kuinka aggressiivisia keskuspankit voivat olla.

Yrityslainoissa on positiivisia merkkejä

Talouden kokonaiskuva ja keskuspankkitoimet heijastuvat yhtä lailla valtionlainojen kuin yrityslainojen näkymiin. Yrityslainoissa kuvaan astuvat vielä yrityskohtaiset tekijät, jotka vaikuttavat luottoriskipreemioihin. Salkunhoitaja Antti Komulaisen mukaan luottoriskipreemiot levenivät viime vuoden shokkikaudella selvästi, mutta nekin ovat kaventuneet loppuvuoden toipumisen aikana.

- Kohtuullisen hyvältä tuotto-odotukset näyttävät tällä hetkellä, vaikka emme odotakaan riskipreemioiden palautuvan sellaisille tasoille kuin vaikkapa 2021. Silloin elettiin vielä EKP:n hyvin elvyttävää rahapolitiikkaa. Investment grade eli IG-lainoissa juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä 4-5 prosenttia ja High Yield-lainoissa vielä vähän korkeammat, Komulainen sanoo.

Toistaiseksi Komulaisen mukaan näkymät ovat hyvät, mutta riskejä toki on ilmassa. Yrityslainoihin sijoittavalle yritysten maksukyky on erityisen tärkeä seurattava. Toistaiseksi yritykset näyttävät onnistuneen melko hyvin viemään kohonneet tuotantokustannukset hintoihinsa ja näin säilyttämään hyvän tuloskuntonsa. Analyytikot odottavat, että tuloskunto myös säilyy hyvänä, mutta pelkoja on, että odotukset ovat optimistiset. ”Tuloskehitys on potentiaalinen pettymyksen aihe”, Komulainen sanoo.

Hajautushyötyjä on jo tarjolla

Riskeistä ja peloista huolimatta rahoitusmarkkinoilla on pitkästä aikaa palauduttu kohti normaalia. Joukkolainnoista on tullut sijoittajille taas kiinnostava sijoitusvaihtoehto.

- Olemme uudessa maailmassa. Raha on kalliimpaa kuin moneen vuoteen. Se on toki huonompi asia heille, jotka ottavat lainaa. Mutta taas sijoittajille se on hyvä asia. Moni sijoittaja on pysynyt poissa korkomarkkinoilta juuri siksi, kun korot ovat olleet nollassa. Nyt sijoittajille on taas tarjolla vaihtoehtoja. Vaikka riskejä on olemassa, korot ovat houkuttelevampia kuin pitkään aikaan, korkojohtaja Castren sanoo.

Komulainen muistuttaa puolestaan sijoittajan hajautushyödyistä.

- Perinteisesti valtionlainat ja yrityslainat ovat tuoneet osakepainotteiseen sijoitussalkkuun hajautushyötyjä. Elimme monta vuotta kultakutriaikaa, jolloin kaikki omaisuuslajit hyötyivät elvyttävästä rahapolitiikasta. Nyt näkisin, että palataan normaaliin eli kun taloudessa menee hyvin, osakkeet hyötyvät ja korot kärsivät ja kun talous kääntyy hyötyvät korot. Näin sijoitussalkun riskituottosuhdetta pystyy parantamaan sijoittamalla eri omaisuuslajeihin järkevästi.