Metsänhoito kiinnostaa etenkin nuoria – perintömetsää ei kannata jättää hoitamatta

Onko näköpiirissä, että perit metsää? Tai ehkä olet jo saanut perinnön puina? Melko moni suomalainen on aloittanut uransa metsänomistajana juuri perinnön kautta. Lähes puolet metsänomistajista on saanut metsänsä perintönä.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan noin joka kymmenes kyselyn yli tuhannesta vastaajasta ennakoi saavansa perintönä metsää tai on jo saanut perintönsä. Monelle metsäperinnön saaminen ei näytä tuottavan mitään ongelmia, sillä moni on valmis hoitamaan perintöään itse.

-Olen iloinen siitä, että näin moni vastaaja haluaa ottaa metsätilan haltuun ja tehdä sen eteen töitä. Aktiivista metsänomistajaa palkitaan monin eri tavoin, olipa hyöty sitten taloudellisen tuoton tai ihan vain virkistäytymisen muodossa. Aktiivinen metsänomistaminen vaatii kuitenkin osaamista ja aikaa. Vaikka kaiken ostaisi palveluina, ymmärrys siitä mitä ja miksi asioita tehdään, on hyvä olla omissa käsissä, LähiTapiolan metsäasiantuntija Marika Makkonen sanoo.

Etenkin kyselyn nuorimmat vastaajat ovat valmiita aloittamaan perintömetsänsä hoitamisen itse. Maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa asuvilla vastaajilla haluja omaehtoiseen metsänhoitoon on enemmän. Yllättävää kuitenkin on, että hieman alle puolet kaupungeissa asuvista olisi halukas hoitamaan metsäänsä. Selvä ero on Pääkaupunkiseudulla asuvien mietteissä, sillä heistä vain joka kuudes olisi valmis metsänhoitoon.

Vaikka omaehtoiseen metsänhoitoon löytyy halukkaita, monilla vastaajilla vaihtoehdot perintönsä huolehtimiselle ovat aidosti avoinna. Perintömetsän myyminen tuntuu joka neljännen mielestä hyvältä vaihtoehdolta. Joka viides puolestaan voisi pitää metsänsä, mutta ei halua hoitaa sitä itse. Noin joka kymmenes sanoo, ettei aio tehdä mitään. Etenkin Pääkaupunkiseudulla asuvat perijät punnitsevat monien vaihtoehtojen välillä.

-Maaseudun kasvattina tunnistan ajattelun hyvin. Metsällä on monille tunnearvoa – onneksi -  ja on hienoa olla osa sukupolvien jatkumoa. Metsässä omien päätösten ja työ tulokset voi nähdä konkreettisesti ajan saatossa ja onhan se hienoa katseltavaa. Tekevälle voi kuitenkin sattua ja virheitä siinä sivussa, kaikesta voi kuitenkin oppia. Heille, jotka puolestaan haluavat pitää metsänsä muttei huolehtia metsänhoidoista, verotuksesta tai muistakaan metsätalouden velvoitteista, suosittelen tutustumaan yhteismetsään. Siinä huolehtimisen voi jättää ammattimaiselle hoitokunnalle eikä sen helpompaa metsänomistamisen tapaa luultavasti löydy.

Yhteismetsä on monille jo varteenotettava vaihtoehto

LähiTapiolan kyselyyn vastanneista metsäperijöistä seitsemän prosenttia pohtii yhtenä vaihtoehtona omistukselleen yhteismetsään liittymistä. Yhteismetsässä metsäpalsta tai sen osa liitetään osaksi yhteismetsää ja metsänomistajasta tulee yhteismetsän osakas.

-LähiTapiola Yhteismetsä perustettiin syksyllä 2021 vastaamaan metsänomistajien kasvavaan tarpeeseen helpottaa metsänomistusta ja parantaa metsätalouden tuottavuutta. Toiminta-ajatus perustuu pitkäjänteiseen, turvalliseen ja vastuulliseen metsävarallisuuden arvon säilyttämiseen, jossa hoitotoimenpiteet tehdään ammattimaisesti ja suunnitellusti. Samalla metsänomistajan kassavirta muuttuu tasaiseksi ja ennakoitavaksi, Makkonen kertoo.

-Olemme tyytyväisiä siihen, miten yhteismetsän kasvu on lähtenyt käyntiin ja että pääsemme maksamaan osakkaillemme ylijäämää jo ensimmäisenä vuonna, vaikka hakkuumäärät ovat varsin maltilliset. Yhteismetsällä voi olla monia muitakin tuoton lähteitä kuin puukauppatulo, kuten vaikkapa yli 60 hehtaarin yhtenäisen suojelualueen perustamisesta saatu suojelukorvaus. Meille on tärkeää, että taloudellisen tuoton ohella turvaamme luonnon monimuotoisuutta ja erityisarvoja niin paljon kuin pystymme.

Voit lukea yhteismetsästä enemmän täältä.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely on tehty 7.-13.10.2022 ja siihen vastasi 1020 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.