Suomalaiset haluavat jakaa perintönsä perhepiirissä

Suomalaiset jättävät mielellään perintöä, mutta mieluiten se jätetään perhepiiriin. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan ensisijaisesti perintö halutaan jättää lapsille ja lapsenlapsille.
Varallisuus on keskittynyt yhä vahvemmin vanhemille ikäluokille. Näin myös perittävää on aiempaa enemmän. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että perinnöjaot kasvavat seuraavan 23 vuoden aikana noin 20 prosenttia. Lue lisää täältä.

- Perintöjen merkitys vastaanottavan sukupolven elintasoon on kasvanut merkittävästi varallisuuden keskittyessä yhä vanhemmille ikäluokille. Vuonna 2018 perinnöt olivat keskimäärin 120 000 tuhatta euroa per perinnönjättäjä ja perintö jakautui kolmelle perinnönsaajalle. Perintövero oli noin kymmenen prosenttia jätetyistä perinnöistä. Uusimaa oli perintövirtojen iso nettovoittaja. Vuonna 2018 perinnönsaajista 59 prosenttia sai alle 20 tuhatta euroa, jolloin perintöveroa ei peritä. Perintöverot keskittyivät voimakkaasti isoihin perintöihin: 3,1 prosenttia perinnönsaajista maksoi 56 prosenttia perintöveroista, Nummiaro kertoo.

Vaikka suomalaisille omat lapset ovat perijöinä aina etusijalla, perinnön siirtäminen yli sukupolven ei ole perittäville mahdoton ajatus. Kyselyn perusteella monen perittävän toive olisi jättää ainakin jotain molemmille lähisukupolville.

- Varallisuuden säilyttäminen omassa verilinjassa on sitä tärkeämpää mitä iäkkäämpi on. Yli 65-vuotiaista lapsilleen haluaisi jättää perintö 79 prosenttia ja lapsenlapsilleen 43 prosenttia. Tulokset voi kiteyttää niin, että keskimäärin joka toinen suurten ikäpolvien edustaja jättäisi perintöä omien lapsien lisäksi myös lapsenlapsilleen, Nummiaro sanoo.

Nummiaro muistuttaa, että lapsenlapsille jätetyllä perinnöllä voi olla heidän elämäänsä ja taloudelliseen asemaan huomattavasti suurempi merkitys kuin lapsille jätetyllä perinnöllä. Näin siksi, että lapset saavat perinnön usein varttuneemmalla iällä, jolloin he ovat jo rakentaneet oman varallisuusasemansa.

-On iso ero, jos 80-vuotias jättää perintöä 55-vuotiaalle seuraavalle sukupolvelle tai hyppää sen yli seuraavaan 30-vuotiaiden sukupolveen. Näin menetetyn vuosikymmenen raskaimmin kokeneet nuoret voisivat saada talouteensa lisää vaurautta ja vakautta.

Sen sijaan sukulaiset ja hyväntekeväisyys on vain harvan perittävän mielessä. Kyselyssä 18 prosenttia voisi ajatella jättävänsä perintöä myös muille kuin lähisukulaisilleen ja 13 prosenttia pohtisi myös hyväntekeväisyyskohteita. Kahdeksan prosenttia vastaajista ei haluaisi jättää perintöä kenellekään.

-Nuoremmat ikäluokat jättäisivät perintöä muille sukulaisille tai hyväntekeväisyyteen. He myös ovat vielä epävarmoja, miten haluaisivat perintöä jättää. Myös tuloluokkien välillä on eroja, kun pohditaan perinnönjakoa. Mitä varakkaampi perittävä on, sitä tärkeämpää hänelle on säilyttää varallisuutensa omassa verilinjassa. Pienituloiset jakaisivat useammin vähästään hyväntekeväisyyteen, Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.

Lue lisää, mitä suomalaiset ovat mieltä perintöverosta.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 5.-10.3.2022 yhteensä 1 063 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.