Korkojen nousu huolestuttaa etenkin suurvelallisia – LähiTapiolan ekonomisti: ”Suosittu suojautumiskeino korkojen nousulle voi osoittautua liian tehokkaaksi”
Korkojen nousu herättää jo huolta etenkin niissä, joilla velkaa on paljon ja talous on tiukalla. LähiTapiolan kyselyn perusteella suosituin keino suojautua korkoriskeiltä on tasaerälaina. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että tasaerälainallakin on kääntöpuolensa.
Suomalaiset velalliset ovat jo jonkin verran huolissaan korkojen noususta. LähiTapiolan teettämässä kyselyssä omassa velkatilanteessa eniten huolta nostatti korkojen nousu. Vajaa puolet vastanneista ei kuitenkaan pidä korkojen nousun varalta suojautumista tärkeänä.
Kevään aikana useiden velkojen korkomaksujen pohjana käytetyt euriborkorot kääntyivät nousuun. Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousi yli nollan huhtikuun loppupuolella ja on jatkanut nousuaan. Yli prosentin korko nousi kesäkuun puolivälissä. Viimeksi korko oli yli prosentissa heinäkuussa 2012.
LähiTapiolan kyselyssä 540 velallisesta vastaajasta kolmannes oli jonkin verran huolissaan korkojen noususta. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli noususta hyvin huolissaan.
- Velan korkoriskin suhteen suomalaiset voi kyselyn perusteella jakaa kolmeen leiriin. Puolella suomalaisista ei ole velkaa, joten heidän budjetti on immuuni velanhoitokustannusten nousulle. Kolmella kymmenestä on velkaa, mutta korkoriski ei heitä huoleta. Heillä joko velkamäärä on pieni suhteessa omaan maksukykyyn tai he ovat riittävästi varautuneet korkojen nousuun. Kahdella kymmenestä puolestaan on velkaa ja korkotason nousu huolettaa heitä. Inflaation on nyt niin laaja-alaista, ettei ei väistä ketään, mutta tällä osalla velallisista korkomenojen nousu kertaa oman talouden budjetointihaasteet, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Korkojen nousu on tuore ilmiö ja monet ehtivätkin jo tottua mataliin korkoihin. Vaikka korot nousevat, taso on vielä kohtuullinen. Siksi edelleenkin enemmistö velallisista suhtautuu korkojen nousuun maltilla. Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia ei pidä nousua huolestuttavana.
LähiTapiolan kyselyssä yli puolella vastanneista velallisista velkaa oli enintään 50 000 euroa. Moni pystyy selviämään kohonneista lainanhoitomenoistaan hyvin.
- Vedenjakaja on aika pitkään ollut noin 50 000 eurossa per asuntokunta, eli puolella on sitä enemmän velkaa ja puolella vähemmän. Isot velkamäärät ovat kuitenkin olleet nousussa. Yli 200 000 euron velka on 13 prosentilla ja yli 300 000 euron velka yli viidellä prosentilla velallisista. Näillä määrillä korkojen nousu voi vaikuttaa hyvinkin paljon arjen kuluihin. Esimerkiksi 300 000 euron velalla kaksi prosenttiyksikkö korkeammat korot lisäisivät vuotuisia korkomenoja kuusi tuhatta euroa vuodessa eli 500 eur/kk.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste maaliskuun lopussa oli 134 prosenttia käytettävissä olevista vuosituloista.
Korkoriskeihin varauduttu monin tavoin
Useiden velallisten maltillinen suhtautuminen korkojen nousuun selittyy myös sillä, että heistä moni on suojautunut korkoriskeiltä. LähiTapiolan kyselyssä suosituin keino oli käyttää tasaerälainaa, jossa lainan kuukausierä säilyy ennallaan, mutta laina-aika pitenee korkojen noustessa.
-Tasaerälainan kääntöpuoli on, korkojen noustessa voimakkaasti laina lyhenee huomattavasti hitaammin, jolloin sekä pidempi velanhoito että kohonnut korkotaso kasvattavat lainan kokonaiskustannuksia. Nyt inflaation lyödessä läpi vähän joka menoerästä kiinteä tasaerälaina helpottaa varmasti talouden pitoa, mutta inflaatiopaineiden helpottaessa osa voi todeta suojan liiankin tehokkaaksi ja pyrkiä palaamaan nopeampaan lainanlyhennykseen uudelleen neuvottelemalla lainan ehdot.
Suomen Pankin tilastojen mukaan viime vuonna kiinteitä tasaerälainojen osuus uusista asuntolainoista oli 11 prosenttia viime vuonna. Kolmen viime vuoden aikana osuus on ollut laskussa.
Moni myös säästää korkojen nousun varalta. Suosittua on myös valita lainalleen kiinteä korko tai suojautua nousun varalta korkokatolla. Nummiaron mielestä tapa on järkevä. Hän suosittelee sopeuttamaan oman talouden jo heti laina-ajan alusta kahden prosentin korkotason mukaisiin lainanhoitoeriin ja säästämään erotuksen.
- Vasta neljänneksi keinoksi mainitaan korkokatto, vaikka mediassa tämä on saanut eniten palstatilaa. Korkokattoa voi verrata vakuutukseen, eli ison riskin tapauksessa se voi olla varmempi varautumiskeino kuin säästäminen. Suomen Pankin uusia asuntolainoja koskevien tilastojen mukaan korkosuojan suosio on noussut viime vuosina.
Sen sijaan 45 prosenttia velallisista kyselyyn vastanneista ei pitänyt suojautumista tarpeellisena. 22 prosenttia vastaajista sanoi, että heidän korkoriskinsä on niin pieni, ettei korkojen nousulta tarvitse varautua. Moni luottaa myös maksukykyynsä. Kahdeksan prosentille ei ole tullut edes mieleen, että korkojen nousultakin voisi varautua.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 27.5.-3.6.2022 yhteensä 1 085 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.