Työelämä15.7.2022Lähes 70 prosenttia yrittäjistä säästää säännöllisesti – eniten säästetään eläköitymiseen sekä mahdolliseen työkyvyttömyyteen ja pitkäaikaiseen sairauteenLähiTapiolan teettämän Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn mukaan yrittäjät suhtautuvat säästämiseen sitä positiivisemmin, mitä nuorempia he ovat. Säästämisinto on muita suurempaa Länsi-Suomessa ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä niillä yrittäjillä, jotka työllistävät yli 20 henkeä.

Suomalaisista yrittäjistä 68 prosenttia säästää tai sijoittaa säännöllisesti. Taloudellinen varautuminen on sitä suurempaa, mitä nuorempi yrittäjä on: kolme neljästä alle 30-vuotiaasta kertoo säästävänsä säännöllisesti. Lähes yhtä moni alle 40-vuotias kertoo samoin. Sen sijaan 50–59-vuotiaista niin tekee vajaat kaksi kolmasosaa (61 %), samoin 60 vuotta täyttäneistä (62 %). Säästämisinto selvisi LähiTapiolan helmikuussa Kantar TNS:llä yrittäjille teettämässä tutkimuksessa.

– Onneksi suurin osa yrittäjistä säästää, sillä säästäminen ja varsinkin sijoittaminen ovat oivia tapoja kartuttaa varallisuutta. Tähtäimessä voi olla esimerkiksi parempi taloudellinen tilanne eläkkeellä. On myös selvää, että puskurin rakentaminen itselle ja yritykselle lisää kriisinsietokykyä sekä turvaa yritystoiminnan jatkuvuutta, LähiTapiolan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Veikko Salonen pohtii.Säästämisinto kasvaa Länsi-Suomessa ja kaupungeissaKyselyn mukaan länsisuomalaiset yrittäjät ovat maan muissa osissa asuvia innokkaampia sijoittajia, sillä heistä kolme neljästä säästää. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvien yrittäjien innokkuus säästämiseen (71 %) on myös hiukan suurempaa kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvien yrittäjien (61 %).

Mitä suuremmat tulot, sitä yleisempää on säästää ja sijoittaa. Taloudellisesti erinomaisesti (88 %), hyvin (75 %) tai kohtalaisesti (63 %) pärjäävät säästävät selvästi enemmän kuin ne, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa heikoksi (36 %).

Suurempien yritysten yrittäjillä sijoittaminen ja säästäminen yleistyy. Ääripään muodostavat tässä itsensä lisäksi enintään yhden henkilön työllistävät (64 %) ja ne, joilla on yli 20 työntekijää yrityksessään (83 %).Rahastot ja tilille säästäminen suosituintaSuosituin summa säästää tai sijoittaa on 50–100 euroa kuukaudessa. Tämän summan sivuun laittaa lähes joka neljäs (23 %) heistä, jotka ilmoittavat säästävänsä tai sijoittavansa säännöllisesti.

Naisyrittäjien säästämät tai sijoittamat summat ovat pienempiä kuin miesyrittäjien. Naisten suosituin summa on enintään sata euroa, kun taas miesyrittäjistä joka toinen säästää tai sijoittaa kuukausittain 300 euroa tai enemmän.

Suurempien yritysten vetäjät säästävät suurempia summia: yli 20 henkeä työllistävistä yrittäjistä enemmistö eli hieman yli puolet laittaa säästöön tai sijoittaa vähintään tuhat euroa kuukaudessa. Noin neljäsosalla summa on yli 3 000 euroa. Keskimäärin yrittäjät säästävät isompia summia vasta, kun talouden bruttotulot kasvavat. Yli 3 000 euroa kuussa säästävät kertovat bruttovuosituloikseen yli 100 000 euroa.

– Kuukausisäästäminen on älykäs tapa säästää. Viimeaikaiset kriisit ovat nostaneet esille uuden ilmiön: yhä kasvavan yritysten kuukausisäästämisen. Yrittäjät ovat kriisien aikana havahtuneet siihen, että henkilökohtaisen varapuskurin lisäksi tarvitaan puskuria myös yritystä kohtaaviin yllättäviin tilanteisiin. On hyvä pohtia, paljonko yrityksen säännöllisestä kassavirrasta voisi laittaa varapuskurin rakentamiseen ja yllättäviin tilanteisiin, Salonen pohtii.

Säästämis- ja sijoittamiskohteet vaihtelevat, mutta suosituinta on sijoittaa rahastoihin. Näin tekee hieman yli puolet (55 %). Tilille säästää puolet vastaajista, ja suorat osakesijoitukset (37 %) ovat kolmanneksi suosituin tapa tehdä sijoituksia. Miehet ovat naisiin verrattuna piirun verran innokkaampia sijoittamaan suoriin osakkeisiin, kiinteistöihin ja metsään.Eniten säästetään eläköitymiseenMihin yrittäjät sitten varautuvat taloudellisesti? Yrittäjien keskuudessa suosituinta on säästää eläköitymiseen ja eläkkeen pienuuteen, joihin varautuu kaksi kolmasosaa säännöllisesti säästävistä vastaajista. Omaan työkyvyttömyyteen varautuu vajaa puolet (47 %) vastaajista, ja myös oma pitkäaikainen sairaus on herättänyt tarpeen varautua (42 %).

Puolison tai oma kuolema (36 %), yrityksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen (35 %) ja tapaturma (34 %) saavat myös mainintoja. Sen sijaan kyselyn aikaan helmikuussa yrittäjät eivät nähneet tarpeellisena varautua korkotason nousuun – siihen varautui vain 14 prosenttia niistä vastaajista, jotka säästävät.

– Asiat, joihin pitää varautua, ovat yrittäjän arjessa moninaiset. Kyselyn tekemisen jälkeen pintaan ovat nousseet kohonnut inflaatio ja sen seurauksena nouseva korkotaso. Osa yrittäjistä tuntee konkreettisesti toiminnassaan myös Ukrainan sodan vaikutukset. Tutkimuksen positiivinen anti oli se, että yrittäjät varautuvat näihin tilanteisiin varsin hyvin ja taloudellisen kantokykynsä mukaisesti. Ja tämä trendi on selkeästi kasvussa, Salonen sanoo.62 % Eläköityminen ja eläkkeen pienuus
47 % Oma työkyvyttömyys
42 % Pitkäaikainen sairaus
36 % Puolison tai oma kuolema
35 % Yrityksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen
34 % Tapaturma
21 % Oma tai läheisen hoiva
18 % Yrityksen konkurssi
14 % Muiden osakkaiden yllättävät tilanteet, kuten työkyvyttömyys tai kuolema
14 % Korkotason nousu
12 % Avio- tai avoero
10 % Sukupolvenvaihdos ja/tai yritystoiminnan jatkuvuus tai lopettaminenLähiTapiola teetti Yrittäjien Arjen katsaus -kyselyn Kantar TNS:llä helmikuussa 2022. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yrittäjänä toimivat. Kyselyyn vastasi 502 yrittäjää ajalla 4.–20.2.2022. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa, joka on Kantar TNS:n vastaajapaneeli, jossa tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Panelistit kutsutaan vastaamaan kyselyyn sähköpostitse. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 4,4 prosenttiyksikköä.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia