Lähes joka kuudes kasvattaa kesälomabudjettiaan – eniten aiotaan matkailla kotimaassa

Moni suomalainen odottaa jo innolla kesälomaansa. Parin vuoden tauon jälkeen edessä on rajoituksista vapaa kesäloma. Edessä on matkailua, mökkeilyä, hyvää ruokaa, huvittelua ja aikaa harrastamiseen.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista aikoo pitää maltin rahankäytössään myös kesälomalla. Kyselyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta 45 prosenttia sanoo käyttävänsä lomallaan rahaa aivan kuten aiempina vuosinakin.

Sen sijaan lähes joka kuudes (15 %) ennakoi, että kesälomalla on nyt aika raottaa kukkaroa aiempaa enemmän. Näistä kuusi prosenttia uskoo, että heidän rahankäyttönsä lisääntyy selvästi. Etenkin hyvintoimeentulevat kuuluvat lomabudjettiensa kasvattajiin.

Loma-ajalla rahankäyttöään supistajia on vain hieman vähemmän kuin lisääjiä. Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia sanoi, että he aikovat vähentää rahankäyttöään lomallaan ainakin jonkin verran aiemmista vuosista. Tiukkaa on erityisesti heikommin toimeentulevilla ja monilla lapsiperheillä. Loma-aikansa rahankäyttöä ei osannut arvioida yhdeksän prosenttia vastanneista ja 18 prosentilla vastanneista ei ole kesälomaa.

-Vaikuttaa siltä, että kesää vietetään aika sopivassa suvantovaiheessa kotitalouksien oman talouden kannalta. Pandemien jälkiaallot eivät enää isommin keikuta venettä ja säästöt vielä suojaavat sodan hintamyrskyltä, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

-Vastaajista 62 prosenttia sanoo käyttävänsä rahaa lomalla samoin kuin aiempina vuosina, mikä viittaa siihen, että pandemian esteet ja itsesuojelu alkavat normalisoitua. 20 prosenttia vastaajista sanoo käyttävänsä enemmän rahaa ja 18 prosenttia puolestaan vähemmän rahaa lomalla. Osin kyse on normaalista kierrosta, sillä esimerkiksi lomamatkat eivät joka vuosi ole samanlaisia. Hyvätuloiset kuitenkin sanovat huomattavasti useammin käyttävänsä tänä vuonna enemmän rahaa kuin aiempina vuosina, mikä johtunee myös koronasäästöjen keskittymisestä juuri heille.

Koronarajoitusten höllennyksistä huolimatta moni aikoo edelleen viettää kesälomaansa kotimassa. Kyselyssä suosituinta tekemistä kesälomalla oli vastaajien mielestä kotimaan matkailu. Ohjelmaan kuuluu myös hyvää ruokaa ja mökkeilyä. Moni kuluttaa aikaa myös harrastuksiinsa. Noin joka neljäs vastannut kertoi tekevänsä ulkomaan matkan.

Kuluttajahintojen selkeän nousun vuoksi rahankäyttöönsä moni lomailija joutuu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Polttoaineiden huomattava kallistuminen pakottaa monet hillitsemään ylimääräistä autoiluaan.  Myös majoituspalveluiden sekä ravintola-,kahvila- ja muiden ateriapalveluiden hinnat ovat nousseet. Matkailu tänä kesänä syö siis monen kukkaroa selvästi aiempaa enemmän.

LähiTapiolan kyselyssä keskimäärin vastanneet ennakoivat käyttävänsä rahaa kesälomallaan 1040 euroa. Hajontaa on paljon. Eniten vastaajia oli 401-500 euron budjettihaarukassa.

-Suomalaisten kesälomabudjetin mediaani on aika tarkkaan 700 euroa, eli puolet aikoo käyttää sitä enemmän ja puolet sitä vähemmän. Kesälomabudjetti luonnollisesti vaihtelee tulojen mukaan, pienituloisilla (talouden bruttotulot alle 20 000 eur) mediaani on noin 300 euroa ja suurituloisilla (talouden bruttotulot yli 85 000 eur) mediaani nousee selvästi yli tuhanteen euroon, Nummiaro sanoo

-Rahaa aiotaan siis käyttää kesälomalla vanhaan malliin, mutta hintojen noustessa nyt vauhdikkaasti voikin olla, että käytännässä loma-aktiviteeteista joutuu tinkimään. Esimerkiksi verrattuan kahden vuoden takaiseen bensan hinta on nyt kaksinkertainen, joten matkakulut vievät isomman osan lomakassasta. Toisaalta laivamatkojen hinnat eivät ainakaan vielä keväällä ole olleet nousupaineessa. Majoitushintojen koronakuoppa sen sijaan on jo kurottu umpeen ja elintarvikkeiden hinnannousu lisää myös loma-aterioiden hintaa. Vaikka kyselyn perusteella useimmille on tulossa rentouttava normiloma, lomabudjettia kannattaa kuitenkin tänä kesänä seurata aiempaa tarkemmin.

LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 27.5.-3.6.2022 yhteensä 1 085 suomalaista, jotka olivat iältään 15-79 –vuotiaita. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.