<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Talous 12.5.2022

Onko kuusikymppisen eläkesäästäminen jo myöhäistä? Katso, kuinka paljon pitäisi säästää

Noin joka neljäs suomalainen kertoo varautuvansa jo eläkeaikaan taloudellisesti. Ilman lisäsäästöjä elintason säilyttäminen eläkkeellä on useimmille lähes mahdotonta. Laskelma näyttää, kuinka paljon eri ikäisten pitäisi säästää, jotta elintaso säilyisi eläkeaikana odotetun eliniän loppuun asti.

Jokavuotinen eläkelaskelma yllättää monet. Paperille kirjattu summa tulevan eläkkeen suuruudesta saa monet mietteliääksi, miten minä pärjään tällä summalla eläkkeellä?

Useat suomalaiset ovat tiedostaneet tulevan eläkkeensä pienuuden ja ovat alkaneet varautua eläkeaikaa varten lisäsäätöillä. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyssä lähes joka neljäs vastannut kertoi varautuvansa eläkeaikaan taloudellisesti. Vain yleinen paha päivä on suomalaisten mielissä suositumpi säästösyy. Voit kuunnella Julia Thurénin ja Merja Mähkän podcast-jakson eläkesäästämisestä täältä .

Eniten eläkesäästämisestä hyötyvät ne, jotka aloittavat säästämisen nuorena. Korkoa korolle –efekti ehtii kerryttää säästäjälle hyvän potin, vaikka kuukausittainen säästösumma ei olisi sataa euroa enempää. LähiTapiola Mitä elämä maksaa -laskuri osoittaa, ettei eläkesäästämisen aloittaminen ole myöhäistä myöhemmälläkään iällä. Tutustu laskuriin täältä .

-Nyrkkisääntö on, että nettopalkasta olisi säästettävä 10 prosenttia. Se tarkoittaa, että elinkaaren kulutusmahdollisuudet pystyy tasaamaan säästämällä koko työuran 10 prosenttia nettopalkasta ja sitten eläkeaikana käyttämällä näitä säästöjä eläkkeen ohella, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kertoo.

Laskelmassa on oletettu, että henkilö aloittaa 25 vuotiaana säästämisen ja hän säästää 10 prosenttia palkasta. 68 vuotiaana jäädessään eläkkeelle säästäjän säästöt ja saatu eläke yhdessä riittävät pitämään hänen elintasonsa ennallaan aina 96 ikävuoteen asti.

- Eli jos säästää 10 prosenttia palkasta koko työuran, eläkkeellä on kuukausittain käytössä reaalisesti yhtä paljon rahaa kuin työaikana.

Myöhemmin aloitettu säästäminen nostaa säästösummaa

Myöhemmällä iällä aloitettu säästäminen nostaa vaadittavaa säästösummaa. Esimerkiksi 40 –vuotiaana aloitettu säästäminen nostaa vaadittavan säästösumman 14,6 prosenttiin palkasta. 60 –vuotiaalla summa on jo reippaasti yli viidennes. Laskelmassa henkilön bruttopalkka on 3 400 euroa ja nettopalkka 2 366 euroa kuukaudessa.Hänellä on säästettynä jo 5 000 euroa.

Pitääkseen saman toimeentulon eläkeaikana 40 –vuotiaan säästäjän olisi siis säästettävä 2 366 euron kuukausittaisesta nettopalkastaan 345 euroa kuukaudessa. 68 vuoden eläkeikään asti säästetty tasasuuruinen kuukausisumma kerryttäisi kaksi prosenttiyksikköä yli inflaation suuruisella tuotolla vajaan 164 000 euron potin. Lisätoimeentuloa henkilö saisi lähes 500 euroa joka kuukausi aina 96 vuoteen asti.

Jos vaadittava säästösumma tuntuu suurelta, Nummiaro neuvoo testaamaan muutamaa sopeutuskeinoa. Jo parilla vuodella siirretty eläköityminen tekee ihmeitä säästettävän säästösumman suuruuteen.

- Jos 40 –vuotias pystyy lykkäämään eläkkeelle jääntiä kahdella vuodella (eli 70 vuotiaaksi), pääsee hän takaisin nyrkkisääntöön. Siis 10 prosenttia palkasta riittää tasaamaan elinkaaren kulutusmahdollisuudet. Voi myös tyytyä eläkeaikana vaatimattomampaan elintasoon, kuten käytännössä usein on. Jos tyytyy 15 prosenttia pienempää elintasoon eläkeaikana, riittää, kun säästää 8 prosenttia palkasta lopputyöuran (siis 40 vuotiaasta 68 vuotiaaksi 8 prosenttia palkasta). Näin säästämistä voi suunnitella oman elämän tarpeiden mukaan, Nummiaro sanoo.

- Laskelma kuvaa elinkaarisäästämistä, mutta käytännössä säästämismahdollisuudet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Kuitenkin nuorena omaksuttu säännöllinen ja pitkäjänteinen säästäminen sekä sijoittaminen ovat parhaat keinot ylläpitää elintasoa eläkkeelläkin. Sopeutus työuraa pidentämällä on kyllä tehokas keino, mutta vaatii työkykyä, joka ei kaikille ole itsestään selvyys, mikä voi selvitä harmittavan myöhään.