Se pörssin yksi ja ainoa täytti 20 vuotta – Seligson & Co:n OMX Helsinki 25 – ETF on pitänyt pintansa sijoittajien muotioikuista huolimatta
Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinoteerattu rahasto aloitti taipaleensa pörssissä 20 vuotta sitten. Toistaiseksi se on lajissaan pörssin ainoa. Rahaston salkunhoitajina toimivat Aleksi Härmä, Jani Holmberg ja Juuso Jokinen. He kertovat, mikä voisi olla pörssin rahastonäkymä seuraavaksi.
Tasan 20 vuotta sitten elettiin kihelmöiviä aikoja. Helsingin pörssi oli järjestänyt tarjouskilpailun ensimmäisestä pörssinoteeratusta rahastosta eli ETF:stä. Voittajaksi seuloutui Seligson & Co:n tarjoama ETF, joka seuraa täsmällisesti OMX Helsinki 25 –indeksin liikkeitä. ETF:n pörssitaival alkoi 8. helmikuuta 2002.
-Seligson & Co:n osallistuminen pörssin tarjouskilpailuun oli luonnollinen jatke, sillä indeksirahastojen hoito oli meille jo hyvin tuttua. Pärjäsimme kilpailussa ja pörssi valitsi meidät, salkunhoitaja Jani Holmberg kertoo Seligsonin OMX 25 –ETF:n synnystä.
Kysyntää Seligson & Co:n ETF:lle oli alusta alkaen. Etenkin suurille sijoittajille ETF-tuotteet olivat tulleet tutuksi, kun tuotteita oli ollut tarjolla maailmalla kymmenen vuotta. ETF-kaupasta valta osa käydään yhä pörssin ulkopuolella, piensijoittajille rahasto-osuuksien osto pörssin kautta oli uutta 2000-luvun alkupuolella. ETF:n osuuksia voi siis ostaa pörssistä aivan, kuten vaikkapa pörssiyhtiöiden osakkeita.
ETF on puhtaimmillaan hyvin läpinäkyvä ja kuluiltaan matala sijoitustuote. Rahaston sisältö rakentuu niistä arvopapereista ja samoilla painoilla kuin rahaston seuraama indeksikin on rakennettu. ETF ei siis pyri tarjoamaan parempaa tuottoa kuin seuraamansa indeksin tuotto on. Tämä on keskeinen ero niin sanottuihin aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin, joiden pyrkimyksenä on lyödä seuraamansa indeksin tuotto. Mutta aktiivisuuden vuoksi aktiivisesti hoidettujen rahastojen kulut ovat usein indeksiosuusrahastoja korkeammat.
Miksi Seligson & Co:n OMX Helsinki 25 on jäänyt pörssin ainoaksi?
Vuosien mittaan ETF:istä on tullut yhä tärkeämpi osa sijoittajien salkunrakentamista ja myös tarjonta on lisääntynyt hurjasti. Maailman pörsseissä erilaisia ETF:iä on tarjolla tuhansittain, mutta Helsingin pörssissä Seligson & Co:n ETF on yhä vailla verrokkeja.
Seligson & Co:n salkunhoitajien Aleksi Härmän ja Jani Holmbergin mukaan yksi keskeinen syy pörssin ETF-tuotteiden vähäisyyteen on johdannaismarkkinassa.
- On suuri etu, mikäli indeksiin perustuvan rahaston taustalla on vahva johdannaismarkkina, joka mahdollistaa helpomman markkinatauksen ja merkintävälityksen. Tämä varmasti osittain ohjaa sitä, millaisia indeksirahastoja pörssin kautta voidaan tarjota, Härmä sanoo.
- Toisaalta vaikuttavana tekijänä on myös Helsingin pörssin koko ja rakenne. Maailmalla on paljon tarjolla esimerkiksi erilaisia toimiala -ETF:iä. Sen sijaan Helsingin pörssissä ei ole listattuna montaakaan saman alan yhtiötä, joista mielekkäitä toimialakoreja voisi rakentaa, arvioi puolestaan Holmberg.
Sen sijaan OMX Helsinki 25 –indeksi oli hyvin vakiintunut indeksi jo vuonna 2002 ja sen taustalla oli toimiva johdannaismarkkina. Näiden varaan Seligson & Co:n ETF oli helppo rakentaa.
Vuosien kuluessa Seligson & Co:n ETF:n suosio sijoittajien keskuudessa on vain noussut. Tammikuun lopussa rahastolla oli osuudenomistajia yli 18 000. Rahaston koko yli 443 miljoonaa euroa.
Viime vuonna ETF:llä tehtiin kauppoja Helsingin pörssissä runsaat 28 000 kappaletta. Jos kauppamäärää suhteuttaa esimerkiksi pörssin päälistanyhtiöiden kaupankäyntiin, määrä on jonkin verran alle keskitason.
- On muistettava, että valtaosa ETF:n kaupankäynnistä tehdään pörssin ulkopuolella. Mutta operointi pörssin kautta on tärkeää erityisesti piensijoittajille, Holmberg sanoo.
Seligson & Co:n ETF:n likviditeetistä ei kuitenkaan kenenkään tarvitse olla huolissaan, muistuttaa Holmberg. Pääsääntöisesti tukkumarkkinoilla operoiville isoille sijoittajille ETF:n likviditeetti on aivan yhtä hyvä kuin indeksin 25 pörssiyhtiönkin likviditeetti. Seligsonin hyvät markkinatakaussopimukset puolestaan takaavat sen, että piensijoittajillekin ETF:n likviditeetti on hyvä.
-Markkinatakaus tukee kaupankäyntiä, ja pitää osaltaan ETF:n sprediä pienempänä, Härmä sanoo.
Arvopaperin osto- ja myyntihinnan välinen ero eli spredi on merkityksellinen erityisesti aktiivisesti kauppaa käyvälle sijoittajalle. Ero muodostuu sijoittajalle kustannukseksi ja vaikuttaa hänen tekemiensä kauppojen kannattavuuteen.
Mitä voisi olla luvassa seuraavaksi?
Muutoksia Seligson & Co:n OMX Helsinki 25 –ETF on kokenut varsin vähän vuosien mittaan. Toki indeksissä yhtiöitä on vaihdettu ja se on tietenkin vaikuttanut myös ETF:n sisältöön. Yhtiöiden painoarvojakin on pitänyt muuttaa, mutta se kuuluu niin painorajoitetun indeksin ja samalla ETF:nkin ruutiinin omaisiin tarkistuksiin neljä kertaa vuodessa.
Ison muutoksen ETF koki vuonna 2015, kun sen osuudet muuttuivat tuotto-osuuksista kasvuosuuksiksi. Useat sijoittajat suosivat kasvuosuuksia, sillä näin rahaston saamia tuottoja, kuten osinkoja, ei makseta osuudenomistajille vaan rahasto sijoittaa ne edelleen ja kerryttävät näin osuudenomistajille korkoa korolle –periaatteella lisää tuottoa.
Holmberg muistuttaa myös merkittävästä verotuksellisesta voitosta, kun rahastolta poistettiin velvoite maksaa lähdeveroa ulkomaisista, erityisesti ruotsalaisista osakkeista. Tästä oli merkittävä hyöty ETF:n osuudenomistajille.
Seligson & Co:n OMX Helsinki 25 –ETF on vuosien mittaan osoittanut toimivuutensa sijoittajille ja siksi suuria muutoksia ei ole ETF:n näköpiirissä tulevaisuudessakaan.
-Vaikka aina tulee uusia ideoita ja sijoittajat ehdottavat uusia kokeiluja, OMX Helsinki 25 –ETF on pitänyt pintansa ja se on osoittautunut mielenkiintoiseksi sijoittajille, Härmä sanoo.
Vaikka varsinaisia ETF-kilpailijoita OMX Helsinki 25:lle ei ole näköpiirissä, Holmberg sanoo, että rahastomaailmasta saatetaan nähdä uusia pörssitulokkaita.
- Tanskan pörssissä pystyy jo käymään kauppaa perinteisillä rahasto-osuuksilla. Voisin veikata, että tämä saattaisi olla edessä myös Helsingin pörssissä.