Suomalaiset jakautuvat jo melko tasan kahteen leiriin: niihin, jotka omistavat rahastoja ja niihin, jotka eivät niitä omista. LähiTapiola kysyi yli tuhannelta suomalaiselta, miksi he sijoittavat rahastoihin.
Kyselyn perusteella 41 prosenttia suomalaisista sijoittaa tai on sijoittanut rahastoihin. Enemmistö on valinnut aktiivisesti hoidetun rahaston. Passiivisia, jotakin indeksiä seuraavia rahastoja on hieman enemmän kuin joka kymmenellä vastaajalla. 49 prosenttia kertoi, etteivät he sijoita rahastoihin ja yhdeksän prosenttia vastanneista ei osannut tai halunnut avata sijoituksiaan.
-Rahastot jakavat mielipiteitä yllättävän vahvasti. Keskusteluissa on piirre, jota olen kutsunut ”osaamishymyksi”. Ensinnäkin, vasta-alkajat tai ne, jotka eivät koe olevansa tee-se-itse-sijoittaja -tyyppejä mielellään käyttävät helppouden, pientenkin summien sujuvuuden ja hajautuksen vuoksi mielellään rahastoja. Kun ollaan siirtymässä tilisäästäjästä sijoittajiksi, yli kynnyksen pääsee helpoimmin rahastojen avulla. Ja käytännössä kotitalouden myös rahastoja käyttävätkin paljon useammin kuin esimerkiksi suoria osakesijoituksia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Nummiaron mukaan kysellyssä erottuvat myös rahastokriitikot, joiden mielestä rahastot ovat turhan kalliita ja he haluavat mieluummin hoitaa sijoituksensa itse. Vaikka usein rahastoja kritisoidaan vertailuindeksille häviöstä, kyselyssä vain 6 prosenttia ei-rahastosijoittajista kertoi välttelevänsä rahastoja vertailuindeksille häviämisen takia.
-Kolmantena ovat ammattisijoittajat. He arvostavat rahastoja, ja yllätys-yllätys, jälleen helppouden takia. Rahastojen avulla on kätevä rakentaa sijoitussalkkua halutuksi ja tarvittaessa tehdä nopeitakin muutoksia. He ovat hyvin kustannustietoisia, mutta näkevät myös kuluilla saatavat hyödyt salkun tuotto/riski -suhteen ja oman sijoitusorganisaation tehostamisessa. Osa sijoitusmarkkinoista on käytännössä saavutettavissa vain rahastojen kautta.
Suomalaiset sijoittavat rahastoihin neljässä luokassa
Suomalaisen rahastosäästäjän sielunmaiseman voi jakaa karkeasti neljään luokkaan. Selvästi eniten on heitä, jotka etsivät helppoa ja vaivatonta sijoituskohdetta.
-Nämä arkisäästäjät ja –sijoittavat tavoittelevat helppoutta ja turvallisuutta. Heille tärkeintä on, että rahaston käyttö on helppoa ja esimerkiksi säännöllinen kuukausisäästämisen voi automatisoida palkkapäiviin. Monille arkitalouden hoitajille pienienkin summien sijoittaminen sujuvasti ja hajautetusti useisiin eri sijoituskohteisiin on tärkeää.
Arkisäästäjää lähellä ovat he, joita sijoittaminen ei sinällään kiinnosta tai sijoittaminen tuntuu vaikealta.
-He kuitenkin ymmärtävät, että säästäminen kuuluu normaaliin arkitalouden hoitoon ja haluavat tiliä parempaa ostovoiman pitoa. He mielellään myös haluaisivat jonkun muun eli rahastonhoitajan huolehtivan jatkuvasti sijoituksistaan.
Yhä useampi säästäjä painottaa sijoittamisessaan vastuullisuutta. Rahastosäästäjä tunnistaa usein, että piensijoittajan on käytännössä vaikea vaikuttaa sijoituskohteiden toimintaa, mutta rahastoissa ryhmävoimalla saa paremmin äänensä kuuluviin. Rahastoilla on vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja käytännöt valmiina.
Neljäntenä ryhmänä ovat aktiiviset ja sijoittamisesta kiinnostuneet sijoittajat. Näillä salkunrakentajilla on usein useita sijoituskohteita, esimerkiksi suoria osakesijoituksia.
- He voivat hakea rahastoilla laajempaa yhtiökohtaista hajautusta tai sijoitusten kohdentamista tietyille kohdemarkkinoille, kuten maa-, toimiala- tai teemarahastoihin.
Yksinkertainen selitys estää rahastosäästämisen
Kyselyssä 49 prosenttia sanoi, etteivät he rahastoihin sijoita. Kyse ei ole kuitenkaan vain vannoutuneista osakesijoittajista vaan selvästi enemmän on heitä, joiden mukaan kuukaudessa ei jää heille säästöön mitään.
Moni suomalainen on myös hyvin turvallisuuden hakuinen ja siksi heille ainoa säästövaihtoehto on tili.
Yllättävän moni kertoo karttavansa rahastoja, koska katsoo niiden olevan kalliita. Myös rahastojen laaja kirjo epäilyttää monia. Laajasta joukosta ei osata valita itselle sopivaa rahastoa.
-Tärkeintä on aloittaa, vaikka pienemmällä riskillä, esimerkiksi vähäriskisellä yhdistelmärahastolla. Toiseksi tärkeintä on aloittaa vain kerran, eli tehdä heti säännöllisen kuukausisäästämisen rutiini. Kolmanneksi voi sitten alkaa seurata kehitystä ja kerryttää kokemusta.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely on toteutettu 24.11.-2.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.UNDER CONSTRUCTION: new embedded component: ContentfulNewsroomInlineFrame
rich text node: {"data":{"target":{"sys":{"id":"96863312-3f69-4ad1-b122-3f2f72da41f7","type":"Link","linkType":"Entry"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"}
reference entry: {"id":"dbf8d9e9-262c-5aee-8e2f-0a2a78d1694f","name":null,"title":"Personality Test – Testaa, millainen rahastosäästäjä olet?","contentful_id":"96863312-3f69-4ad1-b122-3f2f72da41f7","internalName":"Personality Test – Testaa, millainen rahastosäästäjä olet?","internal":{"type":"ContentfulNewsroomInlineFrame"}}
>
/p
>
