Asiantuntija: Kiinan talous tuskin yltää enää kasvuennätyksiin – kasvu hidastuu seuraavina vuosina

Koronakriisi iski voimalla myös Kiinan talouteen vuonna 2020, mutta on toipunut koronakuopasta hyvin. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:n ekonomistin Riikka Nuutilaisen mukaan vahva teollisuustuotanto on auttanut Kiinan taloutta elpymään.

Kiina on toiminut talouskasvun moottorina koko maailmassa ennen koronaa. Vuoden 2020 talouden notkahduksen ansiosta vuoden 2021 talouskasvu tulee olemaan voimakasta. Nuutilaisen mukaan Kiinan hallinnon 6 prosentin kasvutavoite varmasti saavutetaan, mutta sen jälkeen kasvu hidastuu.

- Ennusteemme mukaan nopean kasvun ajat Kiinassa ovat takana päin ja niihin ei ole enää paluutta. Kasvu tulee tästä eteenpäin hidastumaan. Tänä vuonna talous kasvaa suhteellisen nopeaa, noin 8 prosentin tahtia johtuen siitä, että viime vuoden vertailuajankohta oli niin matala. Kiinan virallinen kasvutavoite on yli kuusi prosenttia, joka varmasti tullaan saavuttamaan, Nuutilainen sanoi LähiTapiola Varainhoidon järjestämässä tilaisuudessa.

- Mutta sen jälkeen ennusteemme mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna noin neljään prosenttiin ja vuonna 2023 kolmeen prosenttiin.
Talouskasvun hidastumisen syyt ovat rakenteissa. Nuutilaisen mukaan väestön kehitys, talouskasvun investointivetoisuus, korkeat velkatasot sekä valtion lisäämä kontrolli taloudesta ovat tekijöitä, jotka hidastavat kasvua.

Kiinassa kasvua on toteutettu hyvin velkavetoisesti. Kiinassa valtion, yritysten ja kotitalouksien velkamäärä on jo samalla tasolla kuin esimerkiksi euroalueella tai Yhdysvalloissa. Suuri velkamäärä lisää riskejä rahoitusmarkkinoilla. Etenkin yrityssektorilla velkaa on jo paljon, 160 prosenttia bkt:sta. Haastavaksi tilanteen tekee se, että iso osa velasta on epäsuorasti valtion vastuulla paikallishallintojen budjetin ulkopuolisen velan kautta.

-Tilastoissa tällainen velka lasketaan yritysten velaksi, mutta loppujen lopuksi ne ovat valtion vastuulla. Jos tällaiset velat huomioidaan, IMF:n arvion mukaan Kiinan todellinen julkinen velka yltää jo 100 prosenttiin bkt:stä parin vuoden päästä. Se johtuu siitä, että Kiinan julkisen talouden todelliset alijäämät IMF:n arvion mukaan ovat jo olleet pitkään selvästi yli 10 prosenttia ja tulevat olemaan sellaisia tulevina vuosina.

Myös kiinalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet suhteellisen nopeasti. Asuntohintojen nopea nousu on yksi syy kotitalouksien velkaantumiseen.
Kiinan velkatilanne aiheutti huolta erityisesti syksyllä, kun maailman sijoittajien huomio kiinnittyi Kiinan rakennussektoriin. Kiinan suurimpiin kiinteistökehittäjiin kuuluva Evergrande ajautui rahoitusvaikeuksiin ja yrityksellä oli suuria vaikeuksia maksaa joukkolainojensa korkoja.

Kiinan viranomaisten rajoitustoimet olivat syy Evergrande vaikeuksiin ja samoissa vaikeuksissa on ollut moni muukin rakennuttaja.

- Rakennussektori on esimerkki alasta, jossa on toteutettu nopeaa kasvua velkarahalla. Viime vuonna viranomaiset halusivat puuttua velkatilanteeseen ja asettivat sektorille velkarajoja, joka kulkee nimellä 3 punaista viivaa. Samalla rajoitettiin sitä, miten paljon pankit voivat antaa lainaa rakennuttajille ja asuntolainoihin, Nuutilainen kertoo.

- Evergranden rahoitustilanne jatkuu yhä vaikeana. Samanlaisia ongelmia on muissakin Kiinan rakennuttajilla. Jos kuitenkin katsotaan Kiinan rakennuttajien tilannetta noin kokonaisuudessaan. Se on parantanut velkasääntelyn ansiosta.

Syy miksi rakennussektorista puhutaan niin paljon on se, että sektori on keskeinen osa Kiinan taloutta. Kiinan rakentamisen ja siihen liittyvien alojen osuus bkt:sta on taloustieteen professori Kenneth Rogoffin ja ekonomisti Yuanchen Yangin arvion mukaan lähes 30 prosenttia. Se on esimerkiksi isompi kuin Espanjassa ennen maan kiinteistökuplan puhkeamista.

Kiinassa talouden tulevien vuosien haasteet kuulostavat hyvin samoilta kuin monissa muissakin länsimaissa. Nuutilaisen mukaan erityisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja väestön ikääntyminen haastavat Kiinan taloutta.

Kiina on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä ja hiilipäästöjen tulisi kääntyä laskuun ennen vuotta 2030. Hiili on aivan keskeinen osa Kiinan sähköntuotantoa ja muutoksia energiantuotantoon olisi tehtävä nopeasti.

- Kiinan ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatisi huomattavia investointeja uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan sekä rakenteellisia muutoksia taloudessa. Kiinan kasvumalli on perustunut raskaaseen teollisuuteen ja investointeihin. Tämä ei ole yhtenevä päästötavoitteiden kanssa.

Myös Kiinan väestö ikääntyy vauhdilla. Maailmanpankin arvion mukaan noin 15 vuoden päästä Kiinassa on enemmän eläkeikäisiä suhteessa väestöön kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

-Kiinassa syntyvyys on ollut kuitenkin hyvin matalaa. Ensi siirryttiin yhden lapsen politiikasta kahden lapsen politiikkaan ja nyt kolmen lapsen politiikkaan, mutta näillä ei ole ollut juurikaan vaikutusta syntyvyyteen. Demografinen muutos Kiinassa tulee olemaan nopeampi kuin suuressa osassa muuta maailmaa.

Katso, miksi Kiinan kasvu hidastuu