Paisuu, kuumenee, syttyy – kodin ladattaviin laitteisiin liittyy paloriski, jota moni ei ymmärrä

Suomalaisten arki sähköistyy kovaa vauhtia kodin ladattavien laitteiden yleistyessä. Milloin lataukseen laitetaan puhelin, kannettava tietokone, älykello tai tabletti, milloin lisää virtaa kaipaa otsalamppu, partakone tai sähköpyörän akku. Valtaosin laitteet toimivat turvallisesti, mutta silloin tällöin sattuu vaaratilanteita. LähiTapiolan kotivakuutuksesta on korvattu viime vuosina satoja vahinkoja, joissa laite akkuineen on esimerkiksi paisunut, ylikuumentunut ja pahimmillaan syttynyt tuleen. Yleisimpiä ovat kännyköiden vahingot.

- Puhelin kulkee matkassamme joka paikkaan, jolloin se saattaa helposti tippua, kastua tai saada muita iskuja. Jos kännykkä esimerkiksi yöllä latauksessa syttyy palamaan, seuraukset voivat olla vakavat. Pieni akku ei yleensä pala kauaa, mutta jos ympärillä on esimerkiksi paperia tai tekstiilejä, saattaa tuli levitä, kertoo LähiTapiolan projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen.

Kotivakuutustilaston ulkopuolella ovat esimerkiksi yritysten puhelimille ja läppäreille sattuneet vahingot, joten akkuihin liittyviä vaaratilanteita on todennäköisesti enemmän. Kuitenkin, jos suhteutetaan kodin akkukäyttöisten laitteiden suuri määrä niille sattuneiden vahinkojen määrään, tulipalot ovat harvinaisia.

- Olennaista on osata toimia silloin, jos laite tai sen akku alkaa toimia vaarallisesti. Esimerkiksi isku, kosteus tai kuumuus voi aiheuttaa litiumioniakussa vaurion, jonka seurauksena se saattaa turvota, kuumeta, kärytä ja jopa syttyä. Toisinaan prosessi on hyvin nopea, mutta joskus se saattaa käynnistyä esimerkiksi vasta viikon päästä iskusta, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

LähiTapiolan havaintojen mukaan akun paisumis- tai kuumenemisreaktio voi saada alkunsa esimerkiksi kovasta kolhusta, kastumisesta tai korkeasta lämpötilasta. Joskus laite on saattanut tippua veteen, joskus unohtua kuumalle liedelle. Yleisesti akkuvian tai laitepalon taustalla voi olla esimerkiksi liian korkea latausvirta, viallinen laturi tai vika jossain muussa laitteen osassa kuin akussa.

Litiumioniakuille on normaalia pieni lämpeneminen latauksen aikana, mutta hälytyskellojen kannattaa soida, jos laite on silmin nähden turvonnut, siitä leviää hajua tai se merkittävästi kuumenee ladatessa. Viallinen akku saattaa myös vuotaa tai pitää erikoista ääntä.

- Huolestuttavaa on, että joskus vaarallisen laitteen käyttöä saatetaan jatkaa pitkäänkin. Tiedossamme on esimerkiksi tapauksia, joissa pullistunutta laitetta on kurottu umpeen teipillä tai käyttöä jatkettu pienistä sähköiskuista huolimatta. Tämä voi olla hyvin vaarallista, kertoo Määttänen.

- Jos akku on rikki, niin se on rikki, eikä valitettavasti itsestään korjaannu. Litiumioniakku rakentuu yhdestä tai useammasta kennosta, ja jos yksi niistä hajoaa, voi mahdollinen palo levitä ympäröiviin materiaaleihin tai vierekkäisiin kennoihin. Kaikki turvonneet tai ylikuumenevat akut eivät tietenkään aiheuta paloa, mutta riski on tällöin suurempi, kertoo Meurman.

Kuinka sitten tulisi toimia, jos esimerkiksi puhelin alkaa kotona yhtäkkiä kuumeta, kärytä tai jopa pullistua? Latauksessa oleva laite kannattaa mahdollisuuksien mukaan heti irrottaa latausvirrasta.

Karoliina Meurman kertoo, että pienen laitteen akkupalo voi olla ohi nopeasti, mutta palaa voimakkaalla liekillä. Palossa vapautuu myös myrkyllisiä kaasuja.

- Tehokas tapa litiumioniakkupalon sammuttamiseen on käyttää runsaasti vettä, sillä se jäähdyttää akkua. Sama viilentävä vaikutus on vaahtosammuttimella. Jauhesammutin tai esimerkiksi sammutuspeite eivät sen sijaan pysäytä akun sisäistä reaktiota, mutta niiden avulla liekit voi saada hetkeksi tukahdutettua, kertoo Meurman.

Sisätiloissa tulikuuman laitteen voi upottaa esimerkiksi vedellä täytettyyn sankoon tai tiskialtaaseen. Jos siirtäminen on turvallista, sen voi myös viedä ulos. Sammutuksen jälkeen laite kannattaa joka tapauksessa siirtää paloturvalliseen paikkaan, sillä akku saattaa syttyä uudelleen.

- Kotona yksi mahdollisuus on myös hyödyntää kattilaa tai muuta metallista astiaa. Jos laite on vasta vähän turvonnut eikä aiheuta välitöntä palovaaraa, sen voi varotoimena laittaa esimerkiksi kattilaan, kansi päälle, ja palamattomalle alustalle, kuten pellille tai kaakelilattialle. Tämä on yksi varokeino esimerkiksi kerrostalossa, jossa ei ole parveketta, kunnes laite voidaan viedä myyjäliikkeeseen tai esimerkiksi ongelmajätteen vastaanottopisteeseen, sanoo Määttänen.

Lähteet: Tukes, SER-kierrätys