Oletko ostamassa pyörää? Asiantuntijat kertovat 5 asiaa, joita ainakin kannattaa miettiä

Koronavirusepidemia ja tavallista leudompi talvi saivat pyöräilysesongin käynnistymään tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin. Helsingin Mechelininkadulla sijaitsevan Classic Bike -pyöräliikkeen myyntijohtaja Tommi Ruuska toteaa kevään olleen historiallisen vilkas.

- Jos jotain positiivista tästä ikävästä tilanteesta pitää löytää, niin se on ollut ihmisten kasvava innostus pyöräilyä kohtaan. Toivottavasti trendi jatkuu, Ruuska sanoo.

Ruuskaa ilahduttaa etenkin se, että kevään ja alkukesän mittaan pyöräkaupoille on saapunut paljon asiakkaita, jotka eivät ole pyöräilleet vuosikausiin ja ovat nyt jälleen valmiita nousemaan pyörän satulaan. Etenkin näissä tapauksissa on tärkeää, että ostopäätös tehdään tarkkaan harkiten.

Pyörän hankintaa helpottaa huomattavasti, jos sen käytölle on tarkkaan määritelty pääasiallinen käyttötarkoitus. Ennen kuin pyöräkaupan ovesta astutaan sisään, pitäisi pystyä tietämään, missä maastossa pyörällä on tarkoitus ajaa, kuinka pitkiä matkoja ja kuinka usein.

Ruuskan mukaan on yleistä, että asiakkaan toiveena on, että pyörällä pitäisi pystyä ajamaan maastossa, maantiellä ja työmatkoja.

- Kyllähän esimerkiksi leveärenkainen fatbike soveltuu kaikkiin maastoihin, mutta se on työmatkalle todella raskas ajettava. Pyörälle on aina pääasiallinen käyttötarkoitus. Jos sitä ei osaa etukäteen tarpeeksi hyvin määritellä, riskinä on sellaisen pyörän ostaminen, joka ei palvele käyttötarkoitusta. Se voi johtaa pahimmassa tapauksessa pyöräilyn lopettamiseen, Ruuska sanoo.

Ruuskan mukaan pyörän käyttötarkoitus ja kuinka aktiivisesti sitä on tarkoitus käyttää, määrittävät pitkälti myös budjetin. Jos pyörällä on esimerkiksi tarkoitus ajaa kaikki työmatkat vuoden ympäri, silloin ei kannata hankkia halvinta vaihtoehtoa, jossa kaikki komponentit on valmistettu mahdollisimman edullisista materiaaleista.

- Silloin voi käydä niin, että pyörä on jatkuvasti huollon tarpeessa ja pelkät huoltokustannukset kumoavat nopeasti pyörän edullisen hinnan tuomat säästöt. Meidän huoltojonomme ovat kesäisin 2–3 viikkoa, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas ei voi silloin pyöräillä ja edullisen hinnan tuoma säästö valuu huoltokustannuksien lisäksi muihin liikkumisen muotoihin, kuten joukkoliikenteeseen tai autoiluun.

Ruuska huomauttaa, että ennen pyörän hankintaa kannattaisi myös opetella suorittamaan pyörän perushuoltotoimenpiteitä itse tai ottaa selvää, miten niitä tehdään. Tekemällä itse pyörän huolto- ja korjaustöitä säästää rahaa eikä joudu jättämään pyörää liikkeiden huoltojonoihin seisomaan. Perushuoltotoimenpiteiksi Ruuska laskee ketjun öljyämisen ja puhdistuksen sekä renkaanvaihdon.

- Renkaanvaihto on 90 sekunnin homma. Meillä on asiakkaita, jotka tuovat pyöränsä renkaanvaihdon takia huoltoon ja joutuvat sen takia olemaan pyöräilemättä viikkoja, koska puramme huoltojonoa aina järjestyksessä.

Mikä on sitten kalliin ja halvan pyörän ero? Ruuskan mukaan runko on pyörän sydän ja runkomateriaali määrittää pitkälti myös pyörän hinnan. Teräs- tai hiilikuiturunkoiset pyörät ovat usein kestäviä ja maksavat enemmän kuin alumiinirunkoiset pyörät. Lisäksi käsintehdyt rungot ovat kalliimpia kuin massatuotetut rungot.

Rattaat ja ketjut vastaavat pyörän voimantuotosta. Uusin innovaatio tällä saralla on hiilikuitupohjainen hihna, joka on käytännössä täysin huoltovapaa. Lisäksi nk. hihnaveto on huomattavasti kevyempi ja hiljaisempi kuin perinteinen ketju.

Vaikka pyörien hinnoissa ja laatutekijöissä on eroja, Ruuska korostaa edelleen käyttötarkoituksen tärkeyttä pyörän valinnassa.

- Edullisemmat, alumiinirunkoiset pyörät sopivat vallan mainiosti satunnaisempaan käyttöön, jossa matkapituudet ovat myös lyhyempiä. Kun rasitus ja käyttö on pienempää, halvempien pyörien käyttöikäkin on pidempi.

Koeajo on pyörän hankinnassa monestakin syystä kaikkein tärkein vaihe. Harvemmin autoakaan ostetaan ilman koeajoa. Ruuska huomauttaa, että ennen ostopäätöstä kannattaa koeajaa vähintään kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa, jotka sopivat pääasialliseen käyttötarkoitukseen.

- Myyjinä voimme alitajuntaisesti suhtautua puolueellisesti pyörään, josta pidämme itse. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä paras vaihtoehto asiakkaalle. Vasta koeajettuaan useamman pyörän asiakas tietää, mikä malli sopii parhaiten hänelle, Ruuska toteaa.

Koeajon aikana on tärkeä kiinnittää huomiota ajotuntuman lisäksi ajoasennon ergonomiaan. Ruuskan mukaan koeajon aikana ja sen jälkeen kannattaa kuunnella omaa kroppaansa ja varmistaa, ettei ajoasennosta seuraa esimerkiksi nivelkipua. Tervettä lihaskipua voi tosin seurata uuden pyörän ajoasentoon totuttelusta.

Koeajo on myös hyvä tapa varmistaa, että pyörä on kooltaan sopiva. Ruuskan mukaan pyörän kokoa mietitään usein virheellisesti pyöräilijän pituuden mukaan.

- Voimme laittaa joukon samanpituisia ihmisiä riviin ja huomaamme, että kaikilla on eripituiset kädet ja jalat. Pyörää joudutaan usein hieman säätämään raajojen mukaan ja yllättävän pienilläkin toimenpiteillä voi olla ratkaisevia vaikutuksia ajoasennon ergonomiaan. Lähtökohtaisesti, mitä vähemmän pyörää joudutaan säätämään, sitä sopivampi se on kooltaan.

Pyöräilyyn liittyy tiettyjä lisävarusteita, joista olennaisimmat ovat kypärä ja lukko. LähiTapiola Savon korvausjohtaja Risto Rissasella on selkeä näkemys kypärän tärkeydestä.

- Kypärä on suojavarusteista tärkein ja mielestäni sitä pitäisi käyttää aina pyöräillessä. Onnettomuuden sattuessa seuraukset voivat olla karmeita, jos ei käytä kypärää. Kypärän pitää olla ehjä ja kooltaan sopiva.

Uuden pyörän ostamisen yhteydessä kannattaa myös aina panostaa lukkoon. Oikein käytettynä esimerkiksi tukeva U-lukko estää lähes kaikki varkausyritykset. Pyörä on parhaiten varkailta turvassa silloin, kun se on lukittu esimerkiksi telineeseen tai pylvääseen. Rissasen mukana mikään suojauskeino ei täysin estä varkautta, mutta mitä hankalammaksi pyörän varastamisen tekee, sitä varmemmin varkaan kohteeksi valikoituu joku toinen kulkupeli.

Pyörän rikkoutumisia ja varkauksia voidaan korvata kotivakuutukseen kuuluvasta irtaimistovakuutuksesta. Varkaus voidaan korvata, kun pyörä on asianmukaisesti lukittu. Jos pyörä on hyvin kallis, kannattaa varmistaa, että vakuutusmäärä on riittävä, tai harkita erillistä vakuutusta, Rissanen vinkkaa. Pyöräilijälle vapaa-ajalla sattuneita henkilövahinkoja korvaa tapaturmavakuutus.

Uuden tieliikennelain mukaan hämärällä pyöräillessä pyörässä pitää olla toimivat etu- ja takavalot. Sääntöä voi noudattaa ostamalla pyöräliikkeistä reilun kymmenen euron LED-valaisimia, joiden kiinnittäminen pyörän runkoon käy helposti.

Sähköpyörät ovat tekemässä läpimurtoa pyöräilijöiden keskuudessa ja pyöräliikkeiden valikoimissa. Ruuskan mukaan sähköpyörä sopii kaikille pyöräilijöille ja siitä on iloa hyvin monipuolisesti eri käyttötarkoituksissa.

- Sähköpyörä keventää mukavasti työtaakkaa, jos laatikkopyörällä kyyditsee lapsia, ja työmatkapyöräilijät välttyvät hikoilulta ja suihkurallilta, kun he huristelevat sähköpyörällä paikalle. Yritykset ovat myös hankkineet sähköpyöriä helpottamaan työntekijöiden lyhyiden matkojen siirtymiä kaupunkikeskustojen alueilla, Ruuska sanoo.

Ruuska korostaa, että sähköpyörää hankkiessa on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että pyörän myyvä liike kykenee myös huoltamaan pyörän tai huolto on muuten järjestettävissä. Tällä hetkellä markkinoiden sähköpyörät voi jakaa ns. avoimien ja suljettujen systeemien sähköpyöriksi. Suljetut systeemit ovat pyöriä, joihin käy vain tietyn valmistajan akku. Ne ovat turvallisempia huoltaa, mutta myös hinnaltaan kalliimpia.