Talous14.8.2019Katso, mikä saisi suomalaisen muuttamaan toiselle paikkakunnalle – suosituimpien paikkakuntien listaTyö saisi monet harkitsemaan muuttoa toiselle paikkakunnalle. Myös avioero, varallisuuden kasvaminen, opiskelu, ikääntyminen ja kyllästyminen nykyiseen kotiin ovat syitä harkita muuttoa uudelle paikkakunnalle.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan työ on todennäköisin syy muuttaa asumaan toiselle paikkakunnalle. Vastaajista 33 prosenttia kertoi, että työ voisi saada muuttamaan toiselle paikakunnalle. Halu vaihtaa paikkakuntaa (26 %) ja varallisuuden lisääntyminen (18 %) olivat myös yleisiä syitä.Muuttohalut ja -syyt vaihtelevat paljon iän ja elämänvaiheen mukaan. Nuorille, 24-34-vuotiaille, tärkein syy muutolle on mieluisa opiskelupaikka. Useampi kuin joka toinen (53 %) alle 25-vuotias voisi muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskeluiden takia.Aktiivisimpien työvuosien aikana eli 25-54-vuotiaana työmahdollisuudet liikuttavat useimmin paikkakunnalta toiselle, mutta tällöinkin muuttointo tuntuu laantuvan iän myötä. 65-vuotta täyttäneille ikääntymisen (17 %) lisäksi muut syyt muutolle ovat selvästi vähemmän kiinnostavia nuorempiin vastaajiin verrattuna.– Liikkuvuus luo arvoa, se mahdollistaa jokaisen omien potentiaalien täyden hyödyntämisen elämässä. Kansantalouden kannalta liikkuvuus luo tehokkuutta ja kestävyyttä. Kaupungistuminen kasaa työpaikkoja ja työvoimaa lähelle toisiaan, luo kehittyviä, kilpailevia ja innovoivia yritysryppäitä, joissa tuottavuus ja palkat voivat nousta. Työ tuottaa verotuloja, jotka ovat ikääntyvässä maassa sekä julkisten palvelujen että eläkkeiden perusta, sanoo LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.Ikääntyessä työn merkitys muuttomotiivina vähenee. 55-64 vuotiaat kertovat halun vaihtaa paikkakuntaa sekä varallisuuden lisääntymisen tärkeimmiksi syiksi muutolle. Yli 65-vuotiaat löytävät vähiten hyviä syitä muuttaa (36% ”Ei mikään edellä mainituista”), mutta toteavat ikääntymisen itsessään olevan merkittävä syy muuttaa toiselle paikkakunnalle.
Suomalaisista 16 prosenttia ei löytänyt perusteita toiselle paikkakunnalle muuttamiseksi. Pääkaupunkiseudulla asuvista keskimääräistä useampi (27 %) ei löytänyt perusteita muuttaa muualle.– Paikkakunnan muutos muuttaa myös oman talouden, mikä vaikuttaa muuttopäätökseen. Työn perässä muuttaminen lisää tuloja, mutta esteeksi voivat nousta myös lisääntyvät kulut, esimerkiksi asumisesta, liikkumisesta tai tulonsiirtojen muutokset. Oman asunnon myyminen, sen myyntiaika, hinta ja myyntivoittoverot voivat luoda kitkaa ja kipinöitä. Perhetilanne vaikuttaa myös, puolison työpaikka ja lasten koulujärjestelyt sitovat, vaikka paperilla yhtälö tuntuisikin toimivan. Ja elämään kuuluu muutakin kuin talous, joten esimerkiksi ihmissuhteet tai muut elämän virikkeet voivat pidätellä muuttohaluja, Nummiaro sanoo.Tänne suomalaiset voisivat harkita muuttoaSuosituimpien muuttokohteiden joukosta erottuu selvästi kaksi kaupunkia: Helsinki ja Tampere. Loput sijat jakautuvat tasaisemmin suurimpien kaupunkien kesken.– Listan kärkipäässä on odotetusti kaupunkeja, jotka ovat myös isoimpia nettomuuttovoittajia. Isoin poikkeama on Vantaa, jonka houkuttelevuus muuttokohteena jää kyselyssä pienemmäksi kuin vuoden 2018 toteutuneiden kuntien välisten nettomuuttojen perusteella voisi olettaa, Nummiaro avaa kyselyn tuloksia.Jos saisi valita, mihin seuraavista paikkakunnista haluaisi muuttaa?
1. Helsinki 19 %
2. Tampere 15 %
3. Espoo 8 %
4. Turku 8 %
5. Kuopio 7 %
6. Jyväskylä 6 %
7. Oulu 6 %
8. Vantaa 4 %
9. Rovaniemi 4 %
10. Lappeenranta 4 %
11. Joensuu 3 %
12. Hämeenlinna 3 %
13. Lahti 3 %
14. Pori 2 %
15. Mikkeli 2 %
16. Seinäjoki 2 %
17. Vaasa 2 %
18. Kotka 1 %
19. Kouvola 1 %
20. Salo 1 %
21. Jokin muu paikkakunta 28 %
22. Ei mikään 17 %
23. EOS 13 %LähiTapiolan Kantar TNS:llä toteuttaman Arjen katsaus -kyselytutkimuksen tulokset kerättiin 17.-23.5.2019 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74 -vuotiasta väestöä. Tutkimukseen vastasi 1 050 henkilöä.Päivitys 14.8.2019 klo 12:42: Korjattu Lahden kohdalle oikea luku.

Ajankohtaista

Elämänturva12.12.2024Sairauspäivärahan leikkaus osuu tuhansilla euroilla keskituloisiin – pitkä sairastuminen vie tuloista yli kolmanneksen mediaanipalkallaKelan sairauspäivärahan laskentaa muutetaan 1.1.2025. Leikkaus tietää keskimäärin 17 prosentin vähennystä sairauspäivärahan määrään sen kohteeksi joutuvissa tuloluokissa. Sairastuminen on taloudellinen tuplariski, ja hoidon viivästyminen voi tietää nopeasti kertautuvaa toimeentulo-ongelmaa.Elämänturva11.12.2024Green Cardin voi esittää vuoden alusta alkaen myös digitaalisestiGreen Cardin eli Vihreän kortin voi esittää 1.1.2025 alkaen joko paperisena tai suoraan mobiililaitteen kuten matkapuhelimen näytöltä. Uudistus tuo joustavuutta kuljetusyrityksille sekä niille, jotka matkustavat omalla ajoneuvolla Suomen rajojen ulkopuolelle. Terveys11.12.2024Hoitoonpääsyn haaste ei ole yksin julkisen terveydenhuollon ongelma, myös terveysvakuutusten kannattavuus on heikko – ”Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä vakuutusten välillä turhaa”Tuoreen kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista hakeutuisi ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon, jos vakuutusta tai mahdollisuutta työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ei olisi, kerrottiin LähiTapiolan mediatilaisuudessa.

Katso lisää ajankohtaisia