Yllättävän moni suomalaisperhe uskoo taloutensa selviävän puolison kuoltua – vain harva varautuu kuoleman varalle

Puolison kuoleman aiheuttama taloudellinen menetys ei huoleta suomalaisperheitä. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia vastanneista arvelee, että hänen perheensä selviävän taloudellisesti joko melko hyvin tai erittäin hyvin vastaajan kuoltua.

Suomalaisperheissä luottamus taloudelliseen selviytymiseen on yllättävän suuri. Arjen katsaus –kyselyssä taloudellista selviytymistä on kysytty vain henkilöiltä, joiden talouteen kuuluu enemmän kuin yksi jäsen. Vastaajia oli kaikkiaan 681.

Joka kolmas vastaaja ilmoitti, että heidän taloudessaan vastaajan kuolema aiheuttaisi vähintään jonkinlaisia taloudellisia ongelmia.

- Perheenjäsenen kuolema on perheelle raskas kokemus ja surun keskellä on kuitenkin järjestettävä hautajaiset ja muut käytännön asiat. Hoidettavia asioita on paljon ja nämä tuovat mukanaan yllättäviä kuluja. Jos tämän lisäksi menehtynyt on vastannut osasta perheen tuloista, niin kyllä tämä menetys perheen arjessa näkyy, kun asumiskulut, kaupassakäynti ja lasten harrastusmenot pitää hoitaa, asiantuntija Jenna Keto LähiTapiola Henkiyhtiöstä sanoo.

Puolison kuolemasta ja taloudellisesta selviytymisestä voit lukea enemmän Emilian Hautalan tarinasta täältä.

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työikäisiä (15-64 –vuotiaita) kuoli noin 8 000 vuonna 2017. Työiässä kuolleiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2017 kuolleista miehistä joka viides oli työikäinen. Vastaava osuus kuolleista naisista oli joka kymmenes. Eniten työikäisiä kuolee erilaisiin syöpiin.

Kuoleman varalta varautuminen on perheissä vierasta. Vain 11 prosenttia suomalaisista sanoo varautuneensa taloudellisesti kuoleman varalta.
Yleisintä on varautua tilisäästöin ja talletuksin. Lisäksi moni varautuu säästämällä rahastoon tai omistamalla myytäväksi tarkoitettua omaisuutta.

- Elämän ikäviin yllätyksiin voi varautua monella tavalla. Jotta tietää mikä on itselle riittävä varautumisen taso, kannattaa pohtia, mistä ja kenestä on vastuussa. Voi esimerkiksi yhdessä puolison kanssa käydä läpi kummankin vastuut ja laskea pystyisikö kaikista kuluista selviämään yksin. Asumiskuluista yleensä vastataan yhdessä, jolloin toisen tulojen poisjäänti voi pahimmassa tapauksessa johtaa jopa asunnon myyntiin, mikä jo muutenkin vaikeassa tilanteessa olisi iso isku perheelle. Elämä voi yllättää ja jotain ikävää sattua, joten taloudelliset asiat on hyvä miettiä kuntoon etukäteen.

Henkivakuuttaminen on sen sijaan vastaajille vierasta. Puolet vastanneista ilmoitti, ettei heillä ole henkivakuutusta. Enemmistö vastaajista totesi, etteivät he katso vakuutusta tarpeelliseksi tai heidän tulonsa eivät riitä vakuutuksen ottoon.

- Mitä enemmän toiset ovat riippuvaisia sinusta, sitä tärkeämpää on varmistaa heidän pärjäämisensä, jos sinulle käy jotain. Henkivakuutuksella on mahdollista turvata läheisten toimeentulo ja tuoda edes pientä helpotusta vaikeaan tilanteeseen varmistamalla, että talousasioista ei tarvitse huolehtia. Henkivakuutuksen valinta katsotaankin aina oman tilanteen mukaisesti ja korvaussumman voi määrittää niin, että jäljellejäänyt pärjää lainan ja arjen muiden kulujen kanssa ja perhe voi jatkaa asumista tutussa ympäristössä.

Henkivakuutuksen mitoittamisesta voit lukea enemmän täältä.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 052 suomalaista viime vuoden syyskuussa. Vastaajat olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.