Hallintaoikeudella tarkoitetaan, että henkilö voi käyttää ja pitää hallussaan esimerkiksi kiinteistöä. Kiinteistöä ei kuitenkaan voi myydä.
Avioliitosta leskeksi jääneellä on aina vähintään hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon. Hallinoikeuden omaisuuteen voi myös testamentata jollekin henkilölle tai omaisuutta voi lahjoittaa jollekin ja pidättää itsellään hallintaoikeuden omaisuuteen.
Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja ja osakas Mari Lampenius kannattaa hallintaoikeuden pidättämistä esimerkiksi testamentissa. Hallintaoikeuden pidättämisellä on merkittävä vaikutus perintöveroon.
- Testamentissa voi ja kannattaa säilyttää hallintaoikeus esimerkiksi leskelle. Sillä on selvä vaikutus perintöveroon, sanoo Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja ja osakas Mari Lampenius.
-Hallintaoikeusvähennyksen saa myös, jos jo elinaikanaan lahjoittaa omaisuutta esimerkiksi lapselle ja pidättää itsellään hallintaoikeuden.
Mari Lampenius ja hänen kollegansa Riitta Leppiniemi vierailivat LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa lokakuun lopussa. Suuren yleisön kerännyt nettiwebinaari käsitteli testamenttia ja perinnönjakoa.
Erityisen paljon suomalaisia kiinnostaa kiinteän omaisuuden, kuten asunnon siirtäminen tai testamenttaaminen jälkipolville. Suomalaisten varallisuudesta enemmistö on kiinni omassa asunnossa ja siksi asuntoon liittyvät perintökysymykset ovat pinnalla.
Asianajaja Lampenius esittää yksinkertaistetun laskelman hallintaoikeuden vaikutuksesta perintöveroon. Laskelmassa on arvioitu 200 000 euron arvoisesta asunto-osakkeesta tehtävää hallintaoikeusvähennystä, kun hallintaoikeuden saaja on 65 vuotias. Esimerkkitapauksessa hallintaoikeus pienentää asunto-osakkeen perintöverotuksessa käytettävää arvoa peräti 80 000 euroa.
- Mitä nuorempi hallintaoikeuden saaja on sitä enemmän se vaikuttaa ikäkertoimen kautta vähennykseen eli hallinta-ajan pituus vaikuttaa siihen, kuinka paljon vähennystä saadaan, Lampenius kertoo.
UNDER CONSTRUCTION: new embedded component: ContentfulNewsroomVideo
rich text node: {"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"sys":{"id":"86bc1bcb-32a9-4c38-8888-9363f4f66fe1","type":"Link","linkType":"Entry"}}},"content":[]}
reference entry: {"id":"00e7b7b0-ca8a-5ec5-ac24-d6cb8b6aaadd","videoUrl":"https://www.youtube.com/watch?v=GqQBFKVq52k","altText":null,"contentful_id":"86bc1bcb-32a9-4c38-8888-9363f4f66fe1","internalName":"videoklippi hallintaoikeus","internal":{"type":"ContentfulNewsroomVideo"}}
Hallintaoikeus ei siirrä verotusta mitenkään. Omaisuus, jonka perilliset ovat saaneet ja josta perintöverot on maksettu, ei joudu uudelleen verotettavaksi, vaikka hallintaoikeuden saanut esimerkiksi leski kuolisi.
Ulosottaja vie perinnöstäkin
Ylivelkaantuminen voi hankaloittaa perinnönjakoa huomattavasti. Eräs webinaariyleisöstä kysyi, mitä tehdään, jos sisarukset perivät yhdessä esimerkiksi maatilan ja joillakin sisaruksista on velkoja ulosotossa? Voidaanko maatila joutua myymään?
Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja ja osakas Riitta Leppiniemi sanoo, että ulosottaja voi ulosmitata perintöosuuden.
- Jos henkilöllä on velkaa ulosotossa ja hän saa varallisuutta, saatu varallisuus realisoidaan velkojen kattamiseksi, Leppiniemi sanoo.
-Kun ulosottovirasto saa tietää perinnöstä, se ulosmittaa kuolinpesäosuuden. Moni, jolla on paljon järjestämättömiä velkoja, miettinee sitä, luopuuko perinnöstä vai ei. Luopuminen on tehtävä ennen kuin kuolinpesäosuus ulosmitataan ja niin, ettei perintöön millään tavoin puutu.
Katso koko webinaaritallenne täältä. 
