Uusperhe mutkistaa perinnönjaon – testamentti vähentää riitoja

Suomessa uusperheitä on jo paljon ja se näkyy myös perinnönjakotilanteissa. Uusperheen perinnönjaon on helppo saada solmuun, sanovat asianajotoimisto Susiluodon kokeneet asianajajat Mari Lampenius ja Riitta Leppiniemi. Uusperheiden perintösuunnittelu ja testamenttikysymykset työllistävät asianajajia merkittävästi.

Uusperheiden osuus lapsiperheiden määrästä on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt yhdeksässä prosentissa yli kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna eri sukupuolta olevien parien uusperheiden määrä oli yli 51 000.

Uusperheessä perinnönjako voi olla huomattavan mutkikasta. Erityisesti puolisoiden yhteiset ja edellisten avioliittojen lapset vaikuttavat jakoon. Myös parisuhteen muodolla on iso merkitys . Avioliitosta leskeksi jäävän asema on erilainen kuin avoliitosta leskeksi jäänen asema.

Mari Lampeniuksen ja Riitta Leppiniemen mukaan eniten uusperheiden perinnönjaossa puhututtaa oman asunnon ja sen hallinnan kohtalo. Kysymys on ymmärrettävä, sillä suomalaisten nettovarallisuudesta peräti puolet on kiinni omassa asunnossa. Kun mukaan lasketaan kesämökit ja muut asunnot osuus nousee yli 66 prosentin, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista.

- Kun toinen aviopuolisoista kuolee, tämän omistusosuus asunnosta periytyy lapsille, mutta leskelle jää asumisoikeus, joka ohittaa jopa lakiosan. Usein kysytään, että mistä maksetaan perintöverot, jos leski kuitenkin pitää asumisoikeutensa eikä asuntoa näin voi myydä, Leppiniemi kertoo.

Lampenius muistuttaa vielä, että lesken asumistilanne mutkistuu, jos puolisot ovat eläneet avoliitossa. Tällöin leskellä ei ole suoraan lainnojalla asuntoon asumisoikeutta. Tilanne voidaan ratkaista vain testamentilla. Lapsilla on kuitenkin tällaisessa tilanteessa oikeus lakiosaansa. Testamentistakin huolimatta leski voi joutua myymään asunnon, jos lapset vaativat lakiosaansa ja muuta omaisuutta ei ole.

- Jos jakoasioita mietitään ajoissa, lakiosaan ehtii varautua esimerkiksi säästämällä, Lampenius sanoo.

Jos avopuolisot eivät ole pohtineet jakoasioitaan ajoissa eikä esimerkiksi testamenttia ole laadittu, voivat lapsettomissa perheissä kuolleen puolison vanhemmat tai esimerkiksi sisarukset periä kaiken.

Lapsiperheissä puolestaan ex-puoliso voi päästä osalliseksi perintöön, jos kuolleen puolison lapsikin kuolee myöhemmin ilman rintaperillisiä, eikä tätä tilannetta ole huomioitu testamentissa.

Kokeneiden asianajajien mielestä riitojen välttämiseksi uusperheissä olisi syytä pohti ajoissa perinnönjakoon liittyviä kysymyksiä. Moni riita olisi vältettävissä ja ongelma ratkaistavissa, jos uusperheissä olisi laadittu testamentti, jossa on huomioitu eri intressit.

Lampeniuksen ja Leppiniemen mielestä suppea ja malliesimerkkiä mukaileva testamentti ei ole hyvä vaihtoehto. Testamentti kannattaisi kirjoittaa selkeäksi ja riittävän laajaksi oman tahdon osoitukseksi, joka ei jätä sijaa tulkinnoille.

- Testamentilla pystytään ratkomaan monta ongelmatilannetta. Testamentin olisi hyvä olla mahdollisimman selkeästi kirjoitettu. Jos testamentissa merkittävästi poiketaan perimysjärjestyksestä, olisi hyvä selittää, miksi testamentin laatija haluaa jakaa omaisuutensa haluamallaan tavalla, Leppiniemi neuvoo.

Lampenius ja Leppiniemi ovat keskustelemassa perinnönjaosta ja testamentista LähiTapiola Varainhoidon sijoituswebinaarissa 31. lokakuuta kello 9.

Voit ilmoittautua webinaariin täältä.