Paljonko pitäisi säästää pahan päivän varalle? Ekonomisti antaa kolme helppoa vinkkiä

Tarvitseeko säästöille olla määriteltynä selkeä käyttötarkoitus? Ei välttämättä. Iso osa säästäjistä sanoo varautuvansa vain tulevaan.

LähiTapiola kysyi rahastoasiakkailtaan viime vuonna, mihin he säästävät. 40 prosenttia kertoi varautuvansa pahaan päivään. Kolmannes sanoi säästävänsä vanhuuden varalle.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä tulevaisuuteen varautuminen riittää hyvin säästämisen syyksi.

- Yhdelle paha päivä tarkoittaa menoa, joka on tulossa mutta ilman päivämäärää. Toinen varautuu täysin yllättäviin menoihin. Kolmannelle kyse ei ole edes mistään vahingosta vaan hän varautuu johonkin ei-toivottuun aikakauteen, vaikkapa työttömyyteen, Nummiaro sanoo.

Moni säästäjä ei välttämättä edes toivo, että säästöjä tarvitsisi käyttää. 60 prosenttia LähiTapiolan rahastosäästäjistä kertoi, ettei ole käyttänyt säästöjään.

Säästöt ovat monelle taloudellinen puskuri, joka toimii myös stressinpoistajana. Puskurin koko vaihtelee säästäjän mukaan. Nummiaron mielestä puskurin kokoa voi hahmottaa palkasta.

- Esimerkiksi parin kolmen kuukauden nettopalkka voi olla hyvä puskuri, Nummiaro sanoo.

Keskeistä on, että puskuria ei säilytä käyttelytilillä. ”Tilillä kynnys käyttää säästöjä ennen aikojaan laskee”, Nummiaro sanoo. Alhaisten korkojen vuoksi tili ei tarjoa tänä päivänä riittävää tuottoa säästöille. Tilisäästö ei pysy hintojen nousun perässä.

Nummiaro on laskenut, että kymmenen viime vuoden aikana inflaatio olisi syönyt käyttelytilillä makaavan 10 000 euron säästön 9 050 euroon.

Sitkeästi suomalaiset kuitenkin säästävät pankkitilille. Kotitalouksien talletusten määrä ylittää 87 miljardia euroa.

- Varojen käyttöaikaa voidaan joutua, tai oikeastaan saadaan, odottaa vuosikausia, jolloin ostovoiman säilymisestä kannattaa pitää huolta.

Nummiaro antaa muutaman vinkin, joita kannattaa pohtia ennen säästökohteen valintaa.

- Varoja saatetaan tarvita jo ensi viikolla siksi sijoitusten riskitaso kannattaa pitää maltillisina. Aika ei tällöin pääse korjaamaan huonosti ajoittuneita markkinalaskuja. Toiseksi varat on oltava muutettavissa rahaksi muutamien päivien kuluessa. Maltillisen riskin yhdistelmärahastot sopivat hyvin tarkoitukseen, Nummiaro sanoo.

-Pahan päivän puskurin ollessa koossa on helppo siirtyä eläkevarannon kartuttamiseen, jolloin sijoitushorisontti onkin jo pidempi ja tuottohakuisempi sijoittaminen voi alkaa.

Säästäminen vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Korkoa korolle –efekti hyödyttää eniten pitkäaikaissäästäjää. Jos säästäisi kymmenen vuotta sata euroa kuussa viiden prosentin vuotuista tuottoa tarjoavaan sijoituskohteeseen, olisi säästäjällä säästöajan lopussa lähes 15 500 euroa. Viiden vuoden sijoitusjakson jälkeen säästöjä olisi kertynyt runsaat 6 800 euroa.

Peruslaskelmassa ei ole huomioitu inflaatiota, veroja tai muita sijoituskohteiden kuluja.

Tutustu LähiTapiolan säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuihin täältä.