Työelämä8.2.2023Tutkimus 33 000 pään alueen vamman taustatekijöistä: ”Väkivaltaan liittyvä riski oli sote-alalla lähes yhdeksänkertainen muihin aloihin verrattuna”Työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti, mutta siitä huolimatta työtapaturmien seurauksena syntyy edelleen paljon pään alueen vammoja. LähiTapiolan tutkimus 33 000 pään vammasta tuo tietoa vammojen sattumisolosuhteista eri toimialoilla.

LähiTapiolan laajassa tieteellisessä tutkimuksessa analysoitiin pään alueen vammojen riskitekijöitä 20 toimialalla. Tutkimuksen aineistona käytettiin LähiTapiolan korvaamia työtapaturman seurauksena syntyneitä pään vammoja vuosilta 2010–2017.Yhteensä pään alueen vammoja oli 32 898. Vahingoittuneiden keski-ikä oli 39 vuotta ja 70 prosenttia oli miehiä. Puolet kaikista pään alueen vammoista kohdistuivat silmiin. Suurista toimialoista eniten pään vammoja todettiin rakentamisessa ja teollisuudessa.– Näillä aloilla todettiin selviä riskejä tavanomaisissa työsuorituksissa työkaluja ja -koneita käytettäessä. Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala kuitenkin poikkesi muista: siellä väkivaltaan liittyvä pään vammojen riski oli lähes yhdeksänkertainen muihin aloihin verrattuna, sanoo LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja, dosentti Ari Kaukiainen.Kypärä päähän ja silmät suojaan rakennus- ja teollisuusalalla – entä suojaus sote-alalla?Silmät olivat useimmin vaurioitunut alue rakentamisessa (70 prosenttia) ja teollisuudessa (66 prosenttia). Terveys- ja sosiaalipalveluissa vain neljännes vammoista kohdistui silmiin ja kolmannes oli kasvojen alueen vammoja.– Pään alueen vammoihin liittyneet riskit ja niihin johtaneet tekijät vaihtelivat huomattavasti. Rakentamisessa ja teollisuudessa on edelleen kehitettävä työturvallisuutta parantamalla suojavarusteiden käyttöä. Silmien suojaaminen on tärkeää, muistuttaa Kaukiainen.Eri aloilla pään vammojen ennaltaehkäisy vaatii erilaisia toimenpiteitä.– Kehitettäessä työturvallisuutta on kiinnitettävä huomiota tapaturmiin liittyviin olosuhteisiin, kuten työn luonteeseen, työpaikkaan ja sukupuolijakaumaan. Sote-alalla tulee kiinnittää huomiota työntekijän mahdollisuuteen ennakoida tilanteita ja käyttäytymistä, jotka voivat edeltää väkivaltatilanteita.Vahinkojen ennaltaehkäisy on vakuutusyhtiön työn ytimessäSuomessa yli 90 prosenttia työntekijöistä on lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piirissä. LähiTapiola on Suomen suurimpia työtapaturmavakuuttajia, joten yhtiössä on runsaasti tietoa ja osaamista tapaturmista.– Suuri osa vammoista on lieviä, mutta vakavat pään vammat ovat tunnetusti merkittävä vammautumisen ja työkyvyttömyyden aiheuttaja. Inhimillisen kärsimyksen ohella vakavien pään vammojen aiheuttamat taloudelliset menetykset voivat olla huomattavia. Kaikki ennaltaehkäisevä työ on siis tärkeää, sanoo Kaukiainen.LähiTapiolan tutkimus julkaistiin tammikuussa 2023 kansainvälisessä työlääketieteen lehdessä. Tutkimusryhmään kuuluvat Kaukiaisen lisäksi hammaslääketieteen tohtori Aura Heimonen, filosofian maisteri Heikki Lassila ja tekniikan tohtori Kari Nousiainen. Kaikki työskentelevät LähiTapiolassa ja ovat tehneet tutkimusta oman työnsä ohessa.Aineistosta poissuljettiin työmatkat ja vapaa-ajan tapaturmat.

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia