Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
17.5.2022Tiedusteluasiantuntija: Venäjällä on kykyä toimia verkossa – ”Yritysten on nyt varauduttava hyökkäyksiltä”Suomen historiallinen päätös liittyä sotilasliitto Natoon aiheuttaa väistämättä toimia Venäjän suunnalta. Näin arvioi sotilastiedustelun asiantuntija, eversti evp. ja filosofian tohtori Martti J. Kari. Venäläisten toimintapaletissa on vaihtoehtoja, joihin kuuluvat kyberhyökkäykset ja niitä varten suomalaisyritysten on syytä varautua, Kari sanoo.
Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa aiheuttaa suuria muutoksia myös Suomen turvallisuuspolitiikassa. Suomi on liittymässä sotilasliitto Natoon, mitä Venäjällä ei ole pidetty myönteisenä kehityksenä.Venäjä on useaan otteeseen sanonut tekevänsä toimia Suomen liittoutumisen seurauksena. Sotilastiedustelun asiantuntija, eversti evp. ja filosofian tohtori Martti J. Karin mielestä Venäjän toimintamahdollisuuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua maltilla. Vuosia sotilastiedustelun parissa työskennellyt Kari tuntee venäläisen sotilasjärjestelmän ja ajattelun erittäin hyvin. Hänen mielestään toimintavaihtoehtoja Venäjällä on, mutta paras neuvo on presidentti Sauli Niinistön sanoin: ”Nyt on vain pidettävä pää kylmänä”.
Karin mukaan Venäjä voi ryhmittää ohjuksia Suomen lähialueille epävarmuuden lisäämiseksi. Samoin he voivat yrittää ryhmittää joitakin joukkojaan lähialueille.-Tällä hetkellä ryhmitys voisi olla jotain Ukrainasta palautettavia joukkoja, joita yritetään saada taistelukuntoon takaisin. En kuitenkaan usko, että mitään massiivista maajoukkojen ryhmittämistä lähialueillemme tulee tapahtumaan, eikä myöskään massiivista harjoitusta, LähiTapiola Varainhoidon asiakastilaisuudessa luennoinut Kari sanoi.Kari muistuttaa, että Suomen lähialueille on ollut venäläisiä joukkoja vuosikaudet. Ryhmityksen vuoksi ei siis kannattaisi huolestua. Venäläiset voivat myös loukata Suomen ilmatilaa tai tehdä merisaarron  naamioiden sen meriharjoitukseksi Itämerellä. Myös halua joidenkin tehtyjen sopimusten avaamiseen voi esiintyä.-Viimeisenä keinona venäläiset voisivat yrittää jotakin sotilaallisia toimia, kuten jonkun alueen haltuunottoa. Mutta tähän en kyllä usko.Verkkohyökkäyksiin syytä varautuaViime vuosina venäläiset ovat kehittäneet paljon toimintaansa verkossa. Karin mukaan heillä on kykyä tunkeutua erilaisiin verkkoympäristöihin ja lamauttaa niitä. Siksi Kari neuvoon erityisesti yrityksiä varautumaan kyberhyökkäyksiin ja tekemään selkeät suunnitelmat, miten toimia, jos verkossa ei voikaan toimia. -Yrityksillä on syytä olla hyvät suunnitelmat siihen, miten toimitaan, jos esimerkiksi verkko pimenee. Miten hoidetaan tilaukset, palkanmaksut, tilisiirrot ja niin edelleen. Venäjä on kehittänyt aktiivisesti kykyään eristää venäläinen internet niin, että he voivat sen kautta hyökätä läntisen maailman verkkoihin ja lamauttaa verkot estäen samalla laineiden lyömisen venäläiseen verkkoon.Karin mukaan kaikkia venäläisten toimintavaihtoehtoja on edes turha miettiä, sillä areenalle voi lipua ihan yhtä hyvin ennalta arvaamaton musta joutsen tai sitten areenalle astelee harmaa sarvikuono eli asia, joka tunnetaan, mutta siihen ei olla riittävästi varauduttu.Suomella vielä töitä informaatiopsykologisessa puolustuksessaSuomen nato-päätöksen nopeus on ollut selvä yllätys Venäjälle, siksi Venäjä ei Karin mukaan ole aloittanut laajamittaista vaikutusyritystä Suomeen ja suomalaisten mielipiteeseen.Karin mielestä Venäjän aiemmat toimet ympäri maailmaa ovat kuitenkin hyviä esimerkkejä siitä, miten informaatiosotaa käydään ja miten yhteiskuntiin ja yhteiskunnallisiin päättäjiin pyritään vaikuttamaan.- Venäläiset näkevät informaatiosodan yhteisöjen välisenä kamppailuna, jossa pyritään vaikuttamaan vastapuoleen ja suojaamaan oma väestö vaikutusyrityksiltä. Sotaa käydään joka päivä, Kari sanoo.- Venäläisillä on totuuden ja valheen välissä useita harmaan eri kerroksia, joissa he operoivat erittäin taitavasti.Karin mukaan informaatiokamppailun osa-alueista teknologiseen osaan, kuten kyber-hyökkäyksiin Suomessa on varaudu kohtuullisen hyvin. Sen sijaan kamppailun psykologisessa osassa töitä olisi tehtäväksi paljon.- Informaatiopsykologiassa taistelu pyritään viemään meidän korvien väliin. Tämä informaatiopsykologinen puolustus on meillä heikosti hallittu. Tästä puolesta meillä ei oikein vastaa kukaan. Tässä olemme sata vuotta jäljessä.
Ajankohtaista
Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.
Katso lisää ajankohtaisia
UutishuoneAjankohtaistaTiedusteluasiantuntija: Venäjällä on kykyä toimia verkossa – ”Yritysten on nyt varauduttava hyökkäyksiltä”Haluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn