Syksyn myötä lisääntyvä pimeys ja heikkenevät ajo-olosuhteet aiheuttavat riskejä liikenteessä. Aamu- ja iltahämärissä sattuu kolareita esimerkiksi hirvieläinten kanssa. Kokosimme ohjeet, kuinka toimia onnettomuuspaikalla. Tänä syksynä muita tielläliikkujia voi varoittaa myös hätävilkuilla liikkuvasta autosta.

Uusi tieliikennelaki toi kesällä voimaan astuessaan pieniä muutoksia auton valojen käyttöön. Hätävilkkuja saa nykyisin käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa, jos niillä varoitetaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.

Aiemmin laissa puhuttiin hätävilkkujen käyttämisestä vain pysähtyneessä ajoneuvossa, kun se on esimerkiksi joutunut seisahtumaan kolarin tai vian takia. Nykyisin hätävilkut saa kytkeä päälle myös liikkeessä.

- Hätävilkuilla voi varoittaa muita tienkäyttäjiä liikkuvasta ajoneuvosta esimerkiksi tilanteessa, jossa edellä on sattunut onnettomuus ja liikenne alkaa ruuhkautua. Näin syksyllä voi olla tarpeen varoittaa muita myös tielle tulleista tai tienpientareella käyskentelevistä hirvieläimistä. Hätävilkuilla on mahdollista saada tieto vaarasta ajoissa muille tienkäyttäjille, jolloin voidaan välttyä niin ensimmäisiltä kuin jatkotörmäyksiltä, sanoo johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Traficomista.

Monissa nykyautoissa hätävilkut menevät hätäjarrutuksessa myös automaattisesti päälle. Usein valot eivät kuitenkaan ole onnettomuushetkellä ensimmäisenä kuljettajan mielessä.

- Onnettomuus on aina hämmentävä tilanne, etenkin jos itse törmää tai joutuu äkisti väistämään muuta kohdetta. Tärkeää on ensin yrittää rauhoittua ja sitten tehdä tilannearvio: miten muut autossa voivat, miten voin varoittaa muuta liikennettä, miten mahdolliselle eläimelle kävi? Auto tulee pysäyttää tai siirtää sellaiseen paikkaan, ettei se aiheuta lisävaaraa, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Kokosimme ohjeet, kuinka toimia eläinonnettomuuden sattuessa, ja vinkkejä myös hätävilkkujen käyttöön.

Toimi näin joutuessasi eläinonnettomuuteen:

1. Törmäyksen seurauksia voi pyrkiä ehkäisemään jo ennalta. Hirvieläinkolareita sattuu eniten loka-marraskuun aikaan. Hirvi-, peura- ja porovaaran alueella kannattaa aina lisätä tarkkaavaisuutta ja vähentää vauhtia. Tämä tuo lisäaikaa reagoida, jos itse joutuu tai saapuu onnettomuuspaikalle. Törmäyksen sattuessa vammojen vakavuus heijastaa yleensä ajovauhtia.

Lue myös: Joka kolmas autoilija ollut vaaratilanteessa hirven tai peuran kanssa – vain harva hidastaa silti varoitusalueella

2. Varoita muuta liikennettä ja ehkäise lisäonnettomuudet. Jos törmäys on sattunut tai muuta poikkeavaa on tiellä, varoita muita tielläliikkujia hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja. Vie varoituskolmio riittävän etäälle onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Siirrä ajoneuvosi mahdollisuuksien mukaan tien reunaan. Muista oma turvallisuutesi: käytä heijastinta, heijastinliiviä tai taskulamppua, jotta muut näkevät sinut.

3. Huolehdi loukkaantuneista taitojesi ja kykyjesi mukaan. Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan. Aloita hätäensiaputoimet turvaamalla potilaiden hengitys ja verenkierto.

4. Hälytä apua 112, toimi ohjeiden mukaan. Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto (karhu, susi, ilves tai ahma) tulee aina ilmoittaa poliisille. Hätänumeroon soittamalla saat lisää ohjeita. Jos soiton tekee 112 Suomi -sovelluksen kautta, hätäkeskuspäivystäjä näkee suoraan onnettomuuspaikan sijainnin.

5. Loukkaantunut eläin. Tarkista aina, miten eläimelle kävi, jos se on turvallisesti mahdollista. Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei sen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä, poliisi tai poliisin paikalle kutsuma suurriistavirka-apuryhmä (SRVA) voi tehdä sen. SRVA myös jäljittää eläimen, jos se on jatkanut loukkaantuneena matkaansa.

6. Merkitse onnettomuuspaikka. Jos eläin on kuollut tai jatkanut matkaansa, merkitse onnettomuuspaikka. Sen voi tehdä riistaonnettomuusmerkillä tai esimerkiksi muovipussilla, joka sidotaan kaiteeseen, aurausmerkkiin tai puun oksaan.

Lähteet: Tilastokeskus, Suomen riistakeskus, Liikenneturva

Näin voit varoittaa muita hätävilkuilla:

• Hätävilkkujen käyttöä ohjaa uuden tieliikennelain 51. pykälä. Sen mukaan pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkuja saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
• Hätävilkuilla voi liikkuessa varoittaa takaa tulevia esimerkiksi hiljaa edelle liikkuvasta autojonosta, onnettomuuspaikasta tai tiellä olevista eläimistä. Myös vastaantulijoille voi vilkkujen avulla viestiä, jos edessä on jotain vaarallista.
• Hätävilkkujen ollessa päällä ei tavallisilla vilkuilla pysty osoittamaan esimerkiksi kääntymis- tai kaistanvaihtoaikomuksia. Tämä kannattaa muistaa, jos on laittanut hätävilkut vauhdissa päälle.
• Pysäköidyssä autossa hätävilkkujen lisäksi kannattaa olla päällä seisontavalot eli niin sanotut parkit. Näin etupään hätävilkut eivät peity kirkkaiden ajovalojen loisteeseen. Lisäksi etäältä lähestyvän tienkäyttäjän on helpompi tunnistaa ajoneuvo seisontavaloista autoksi, eikä sitä sotketa esimerkiksi muihin varoitusvaloihin.

Lähteet: Finlex, Traficom, Autoliitto