Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tapaturmista noin 90 prosenttia tapahtuu vapaa-ajalla. Monien pienten tapaturmien hoito onnistuu kotona, mutta useissa suosituissa lajeissa käy paljon myös sellaisia vammoja, jotka vaativat sairaalahoitoa. Syysiltojen pimentyessä esimerkiksi lenkkeilijöiden kannattaa olla erityisen tarkkana lenkkipolun kivien ja kuoppien kanssa.

Suomalaisille vuosittain sattuvista tapaturmista yhdeksän kymmenestä tapahtuu vapaa-ajalla. Korona vähensi hetkellisesti tapaturmien määrää, mutta kun ihmiset palasivat harrastustensa pariin rajoitusten vapauduttua, alkoi tapaturmiakin taas sattua.

Vapaa-ajan tapaturmatilastojen kärjessä ovat lajit, joita harrastavat kaikenikäiset ihmiset. Yksi tyypillisimmistä vapaa-ajan tapaturmista tapahtuu lenkkipolulla, kun lenkkeilijä astuu huomaamattaan kuoppaan tai kiven päälle ja jalka venähtää.

- Lenkkeily on yksi yleisempiä harrastuksia, joissa sattuu huomattavan paljon pieniä tapaturmia. Kävely- tai juoksulenkillä sattuu useimmiten lieviä venähdys- tai revähdysvammoja, esimerkiksi tiellä kuoppaan kompastuessa. Monet lenkkeilevät ympäri vuoden, jolloin myös lumi ja liukkaat kelit lisäävät tapaturmia. Jälleen iltojen pimentyessä lenkkeilijän on syytä olla tarkkana teillä huonosti näkyvien kuoppien ja kivien kanssa ja tietenkin muistaa myös heijastimen käyttö, kertoo LähiTapiolan Korvauspalveluiden asiantuntija Sari Laakso.

Vauhti ja yllättävät tilanteet näkyvät tilastoissa

Muut eniten loukkaantumisia aiheuttavat harrastukset ovat talviurheilulajeista laskettelu sekä joukkuelajeista muun muassa jääkiekko, jalkapallo ja salibandy. Myös pyöräily ja kuntosaliharjoittelu näkyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoissa.

- Vakuutustilastoissa näkyvät talvisin laskettelurinteissä sattuvat tapaturmat. Niille tyypillistä ovat vauhti ja ennalta arvaamaton tilanne, jossa liukkaus, lumi ja muut laskettelijat tuovat sellaisia haasteita, jotka eivät aina ole laskettelijasta itsestään kiinni. Tällöin kovassa vauhdissa sattuvat kaatumiset ja yhteentörmäykset voivat olla todella kohtalokkaita. Laskettelija voi saada pitkäkestoisia vammoja, jotka voivat olla esimerkiksi murtumia tai leikkaustoimenpiteitä vaativia vammoja. Kypärien lisääntynyt käyttö ja talvien vähälumisuus ovat viime vuosina hieman laskeneet rinnetapaturmien määrää.

Kontaktilajeista jalkapallo, salibandy ja jääkiekko lukeutuvat lajeihin, joissa sattuu usein lääkärin hoitoa vaativia tapaturmia. Kun vauhti on kova ja tilanteet yllättäviä, tapaturman aiheuttamat ruhje- ja vääntövammat voivat vaatia jopa leikkaustoimenpiteitä ja fysikaalista hoitoa.

- Kilpailuihin tähtäävää urheilua tai riskialttiita lajeja harrastava tarvitsee tapaturmavakuutukseen lisäturvan. Riskialttiita lajeja ovat muun muassa karate, judo, miekkailu, paini ja nyrkkeily, Laakso kertoo.

Kenen maksettavaksi vamma tulee?

Yhä useampi työnantaja on havahtunut vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien yleisyyteen. Yritykset ovatkin alkaneet tarjota henkilöstölleen yhä enemmän sellaisia henkilöstöetuja, joilla katetaan lakisääteisten työtapaturmien lisäksi esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien lääkärissäkäynti- ja hoitokuluja.

- Aiemmin ajateltiin, että työnantajan vastuulle kuuluvat vain työajan tapaturmien korvaaminen. Viime vuosina on kuitenkin havahduttu siihen, ettei itse asiassa ole väliä, loukkaantuuko henkilö työajalla vai vapaa-ajalla. Työssä ja vapaa-ajalla sattuneiden tapaturmien seuraukset ilmenevät työpaikalla samalla tavalla, eli henkilö on poissa töistä ja häneltä tekemättä jäävä työ täytyy järjestellä uudelleen. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat ovat usein myös vakavampia kuin työajalla sattuneet, ja niiden aiheuttama poissaolo ja sen kustannukset työnantajalle kasvavat, kertoo LähiTapiolan palvelujohtaja Sari Seppi-Laitinen.

Nopea tapaturman jälkeinen hoitoon pääsy on loukkaantuneelle tärkeää laadukkaan ja oikea-aikaisen hoidon aloittamiseksi, mutta myös siksi, että vältyttäisiin pitkältä sairauslomalta. Harrastuksissa sattuu paljon sellaisia tapaturmia, joissa riittää vain kotihoito ja lepo. Osa tapaturmista on kuitenkin sellaisia, joissa paraneminen ja kuntoutuminen pitkittyvät.

- On tärkeätä, että asiantunteva vamman arviointi tehdään nopeasti, ja kuntoutusta suunnitellaan jo hoitotoimenpiteiden aikana. Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden lisäksi tulee huomioida myös henkilön ammatti ja suunnitella hallittu töihin paluu. Erityisen hyvin vakuutetun työkyvyn jatkumisesta huolehtii lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen vapaa-ajan vakuutus, joka tukee myös silloin, kun työntekijä ei pysty vammansa vuoksi enää palaamaan entiseen ammattiinsa. Vakuutus korvaa muun muassa ansiotulojen menetystä, kuntoutuksen suunnittelua ammattilaisten kanssa sekä tarvittaessa huolehtii toimeentulosta ja opiskelukustannuksista esimerkiksi uuteen ammattiin kouluttautumisen ajalta, Seppi-Laitinen kertoo.